Maakuntien liitoista on syytä keskustella vakavasti - Lukijalta - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Mielipide

Maakuntien liitoista on syytä keskustella vakavasti

Maakunnan liitto on viranomainen, joka vastaa oman maakuntansa yleisestä kehittämisestä. Miten liitot ovat suoriutuneet tehtävästä? Yleisemmin voi kysyä, että viranomaisetko tätä maata kehittävät. Tietääkö joku maakunnan kehittämis­ideasta, joka olisi syntynyt viranomaisten toimesta ja joka olisi johtanut aluekehitykseen? Jos ei, niin miksi järjestelmää pidetään yllä?

Professori Heikki Kirkinen julkaisi vuonna 1991 Otavan kustantamana kirjan ”Maakuntien Eurooppa ja Suomi”. Lainaus kirjasta:

”Kansanvaltainen yhteisö edellyttää jäseniltään korkeaa yksilötietoisuutta ja sivistys­tasoa. Yhteisö ei saa alistaa eikä tukahduttaa yksilön luovaa kykyä itsenäiseen ajatteluun ja toimintaan, sillä se on yhteisön menestymisen edellytys. Lisäksi yhteisön tehtävänä on paitsi turvata yhteisön menestys myös suojella yksilöä yhteisön liialliselta vallalta. Yksilö on demokraattisen yhteisön autonominen perusyksikkö.”

Toinen maakunnan liiton lailla säädetty tehtävä on laatia maakuntakaava. Ei elämä missään kehity kaavojen mukaan, mutta niillä voidaan estää ja kahlita kehitystä.

Kirkinen näki, että maa­kuntien herääminen on uusi voima ja erityisen tärkeä maamme kyvylle menestyä yhdistyneessä Euroopassa. Se edellyttää, että vapautetaan kaikki se luova kapasiteetti, joka on kahlehdittuna keskitys­valtaisen ja byrokraattisen hallinnon kammioihin.

Maaherra Esa Timonen ja professori Kirkinen esittivät jo 1970 Pohjois-Karjalan maakunnallista itsehallintoa, saamatta asialle kannatusta. Asia nousi esille 42 vuotta myöhemmin, kun Pälkäneellä järjestetyssä seminaarissa päätettiin ryhtyä laatimaan Suomelle kansalaisoikeudet turvaavaa uutta perustuslakia. Asiaa on valmisteltu Kansalais­oikeudet perustuslakiin -työ­pajoissa eri puolilla Suomea.

Liperissä pidetyssä työpajan kokouksessa 2012 todettiin, että maakuntien itsehallintoon ei tarvita perustuslain muutosta, sillä sitä varten on laissa ollut säännös koko itsenäisyyden ajan.

Pohjois-Karjalalla on selkeä maakuntaidentiteetti, jonka pohjalle syntyi Karjala on voimavara -projekti. Se ei ole edennyt odotusten mukaisesti vaan on törmännyt outoihin rakenteisiin. Asiaa on ryhdytty selvittämään ja sitä käsitellään kansainvälisessä seminaarissa myöhemmin tänä vuonna.

Risto Boxberg

Nurmes

Lue lisää

Ukonilma riehui Pohjois-Karjalassa – salamat sytyttivät rakennuspaloja

Unto-myrsky piti pelastuslaitoksen kiireisenä: Kaatoi puita ja aiheutti sähkökatkoja Pohjois-Karjalassa

Helsinki nauttii vuosia jatkuneesta akateemisten aikuisten keskittymisestä – Asiantuntijan mukaan aivovuoto vaikeuttaa tasapainoista aluekehitystä

Mies vei viime syksynä metsään nauloilla varustetun lintuhoukuttimen – Karjalainen: Teosta ei nosteta rikossyytettä