Lysenkolla oli maataloustutkijana myös parempi puoli - Lukijalta - Maaseudun Tulevaisuus
Mielipide

Lysenkolla oli maataloustutkijana myös parempi puoli

Kari Kaunismaa kirjoitti 10.7. MT:n yliökirjoituksessa ”käytännön maamiehestä”, Trofim Lysenkosta. Tässä täydennys aiheeseen.

Lysenkolla on perinnöllisyystutkijana huono maine ansaitusti, hänhän piti perinnöllisyystiedettä länsimaisena propagandana ja sanoi, että geenejä ei ole olemassa. Hän teki tutkimustyötään 1930-luvulta vuoteen 1964 asti, jolloin Nikita Hrushtshev erotti hänet.

Hänen työnsä voidaan kuitenkin jakaa perinnöllisyysopilliseen humpuukiin ja maataloustutkimuksellisiin ansioihin, josta lännessä ei juuri tiedetä. Tästä kertoi vuonna 1964 Yhteishyvä-lehdessä Lysenkon vuonna 1953 tavannut professori Toivo Rautavaara.

Maataloustutkimustaan Lysenko kutsui agrobiologiaksi. Rautavaara kertoo, miten Ukraina toimi Neuvostoliiton vilja-aittana ja myös viljan viejänä länteen, vaikka siellä ei ollut kalliita väkilannoitteita käytössä.

Lysenkon tutkijat yhdistivät lannan ja kompostien käytön mineraalisiin ravinteisiin ja kalkitusaineisiin saaden paljon parempia satoja kuin olisi tullut pelkällä orgaanisella lannoituksella tai väkilannoituksella. Näillä koeasemillaan ja sitten kolhooseilla saaduilla satosaavutuksilla hän pääsi Stalinin ja Hruštšovin suosioon. Virheellistä perinnöllisyysoppiaan hän pääsi levittämään siinä sivussa.

Pääsyynä Neuvostoliiton nälänhätiin oli maatalouden pakkokollektivisointi ja kommunismin ideologia. Lysenkon agrobiologia enemmän auttoi nälänhädän torjumisessa kuin edisti sitä. Ja järjettömät maissin, jättiputkien ynnä muiden istutukset ympäri Neuvostoliittoa olivat Hruštšovin Yhdysvalloista saamia ideoita eivätkä Lysenkon keksintöjä.

Pahimmat virheensä hän teki osallistumalla kuuluisan Vavilovin syrjäyttämiseen ja väittäessään jatkavansa hedelmänjalostaja Michurinin työtä (muun muassa Antonovka-lajike) viljojen parissa.

Rautavaara kertoi suomalaisen professoriryhmän kuunnelleen vuonna 1953 vaieten Lysenkon parituntista yksinpuhelua perinnöllisyysopistaan. Mutta Lysenkon agrobiologia antoi hyviä tuloksia askelillaan kohti ekologisempaa viljelyä. Myös aiemmin tuomitut Lysenkon käsitykset hankittujen ominaisuuksien periytymisestä saavat tukea nykyperinnöllisyystieteeltä epigenetiikan kautta.

Antti Hovi

Lahti

Lue lisää

Neuvostoliiton ”käytännön maamies”

Jätevesilietteiden riskitutkimusta tarvitaan lisää

Leimikon pystymittauksesta lahopuun vaakamittaukseen

Nyt tarvitaan työpaikkoja