Lukijalta: "Perustuslain takaamaa liikkumisen vapautta ei ole ensisijaisesti tarkoitettu turvaamaan viinan- tai nuuskanhakureissuja Ruotsin puolelle" - Mielipidekirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Mielipide

Lukijalta: "Perustuslain takaamaa liikkumisen vapautta ei ole ensisijaisesti tarkoitettu turvaamaan viinan- tai nuuskanhakureissuja Ruotsin puolelle"

Juhani Kaasalainen ruotii yliökirjoituksessaan koronakriisin hoitoa Suomessa. Hänen mielestään keskustelua on käyty avoimemmin kuin naapurimaissa.

Uutisia seuraavan kansalaisen näkökulmasta parhaiten pandemian keskellä ovat pärjänneet luterilaiset pohjoismaat tai niitä muistuttavat demokratiat – Ruotsia lukuun ottamatta. Suomalaisen demokratian ansioksi on luettava, että oikeita toimia tehtiin riittävän nopeasti ja yksimielisesti. Ruotsin kyky toimia kriisitilanteissa osoittautui heikoksi.

Pääministeri Sanna Marin on todennut, että kaikessa ei onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla (lentoasemat, Huoltovarmuuskeskus ym.). Poliitikoilla ja avustajilla ei ollut vastaavaa ”task force” -kokemusta kuin mitä sotilas­organisaatioilta, pelastustoimelta tai suuryritysten johdolta vaaditaan. Siksi olisi tarvittu presidentti Niinistön ehdottama operatiivisen toiminnan johtokeskus.

Toinen parannusta vaativa asia on perustuslain tulkinnan prosessi. Osa perustuslaki­asiantuntijoista tuntuu tarkoituksellisesti käyttävän omaa asemaansa kyltymättömän julkisuudenkipeyden purkamiseen. Paasikivi sanoi aikoinaan, että ”Kreml ei ole mikään käräjäoikeus”. Ajatusta lainaten: korona ei ole mikään perustuslakituomioistuin.

Perustuslain takaamaa liikkumisen vapautta ei ole ensisijaisesti tarkoitettu turvaamaan viinan- tai nuuskanhakureissuja Ruotsin puolelle. Ajatus, että vapauksia pitää aina hyödyntää maksimaalisesti, ei ole vapautta ollenkaan. Todellista vapautta on valita vapauden sijasta vastuu silloin, kun on sen paikka. Perustuslaki pitää olla ihmisten arkijärjellä ymmärrettävissä.

Pandemialla tarkoitetaan uuden patogeenin globaalisti levittämää epidemiaa, josta on aluksi hyvin vähän tutkittua tietoa, eikä väestöllä ole ennestään immuniteettia taudin­aiheuttajaa vastaan. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti kuitenkin kasvomaskien hyödystä kirjallisuusselvityksen aihepiiristä, johon liittyviä kriteerit täyttäviä artikkeleita ei mitenkään voinut olla olemassa covid19:n suhteen.

Selvityksen mukaan kasvo­maskien hyödystä ei ollut näyttöä. Ilmeisesti kuitenkin hihaan yskimisestä on laajaa tieteellistä näyttöä, koska STM sitä suosittelee?

Suomalaisten pelastukseksi koituivat suhteellisen harva yhdyskuntarakenne ja ”impivaaralaiseksi” pilkattu elämäntapa – perinteinen epäluuloisuus ja pidättyväisyys ihmiskontakteissa sekä luterilainen kuuliaisuus lopulta tehdä, mitä esivalta sanoo.

Suomessa käytiin avoimempi keskustelu koronastrategiasta kuin kummassakaan rajanaapurissa. Aerosolifyysikot ja muut taustalla toimineet mallinnusryhmät saivat onneksi äänensä kuuluviin. Todennäköisesti esille tuodut, virallista ”R0-linjaa” synkemmät skenaariot vaikuttivat sekä poliittiseen päätöksentekoon että kansalaisten käytökseen, jolloin sulkutoimenpiteet toteutuivat ja tehosivat.

Riippumattoman tutkijaryhmän agenttipohjaiset simulaatiot ennustivat epidemian alkuvaiheessa parhaiten rajoitustoimien tarvetta. Agenttimallien ongelmana on niiden tarvitsema laskentakapasiteetti ja parametriasetusten ”arvaaminen” edes sinnepäin oikein. Tilastolliset ja koneoppivat vaihtoehdot toimivat kuitenkin aluksi väistämättä huonosti opetusdatan puuttuessa.

Virus ei etene väestössä täysin satunnaisesti, vaan se edellyttää suojaamatonta lähikontaktia taudinkantajaan, yleensä oleskelua samassa tilassa.

Tartuntaketjut muodostavat sosiaalisten kontaktien verkossa aliverkon, jossa solmun tartuttavuuden tehokkuus korreloi tartuttajan kontaktien määrään toisiin solmuihin, jos jarruttavaa immuniteettia ei ole. Tartunta on kuin häiriösignaali, joka etenee verkossa. Solmut joko vahvistavat ja jakavat signaalia (tartunta etenee) tai signaali häviää suodattimeen jossain solmussa (tartunta pysähtyy).

Tällaisella verkolla on fraktaalirakenne, mikä tarkoittaa, että sama sääntö toistaa itseään yhä uudelleen ja uudelleen, mutta tartunnan etenemisen todennäköisyyden uuteen solmuun määräävät paikalliset, solmussa vallitsevat olosuhteet. Tästä on naistenpäivän konsertin tartuntarypäs hyvä esimerkki.

Fraktaalipuurakenteen ansiosta tartunta ehtisi normaalin lentomatkailun oloissa kiertämään pariin kertaan maapallon, ennen kuin ensimmäisten oireet ilmaantuvat ja R0-luku edes liikahtaisi. Tartuntakartat osoittavat, että alueella saattaa nyt olla hiljaisen rauhallista, mutta kahden viikon päästä alue hehkuu punaisena, jos rajoituksia ei noudateta. Kun epidemiasta tulee esimerkiksi Yhdysvaltojen- ja Brasilian-laajuinen, on tartuntojen jäljitys käytännössä mahdotonta.

Sosiaalisten kontaktien rajoittaminen, toimiva rokote, mahdollisesti kehittyvä immuniteetti tai tehokkaat henkilökohtaiset suojavarusteet tekevät lopulta saman asian epidemialle: harventavat ”kantaverkkoa” niin paljon, että virus ei enää löydä uusia alttiita solmuja tartunta­etäisyydeltä, jolloin epidemia vaimenee väistämättä. Päätöksentekijöiden osaksi jää valita strategia ja sen inhimillinen hinta.

Juhani Kaasalainen

Kirjoittaja on juuri eläkkeelle jäänyt tietovarastoasiantuntija ja sivutoiminen luomuviljelijä Nokialta.

Lue lisää

MT-gallup: Korona on heikentänyt nuorten mahdollisuuksia sekä kuluttaa että säästää

Betoni on tulevaisuutta muuttoliikeen suunnasta riippumatta

Lasten oikeuksista on huolehdittava

Miten pelastaa työpaikat maailman mennessä kiinni?