Mielipide

Jätevesilietteiden riskitutkimusta tarvitaan lisää

Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistiin uutinen, joka perustui Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen Syken ja Ruokaviraston yhteis­hankkeen tuloksiin (MT 21.9.). PProduct -hankkeessa tutkittiin jätevesilietefosforin käyttöä kasvintuotannossa sekä vaikutuksia ympäristöön ja elintarviketurvallisuuteen.

Suomen ympäristökeskuksen rooli hankkeessa oli määrittää näytemateriaaleista valikoitujen haitallisten aineiden pitoisuuksia ja arvioida yhdyskuntalietteen hyötykäyttöön liittyviä riskejä maaperälle.

Jutussa oli valitettavasti joitain Syken vastuualueella olleisiin aiheisiin liittyviä epätarkkuuksia, joita haluamme selkeyttää ja tarkentaa tällä kirjoituksella.

Artikkelin mukaan jätevesilietteet sisältävät varsin vähän haitta-aineita. Hankkeen tulosten perusteella ei näin yksiselitteistä johtopäätöstä voida tehdä.

Yhdyskuntalietteeseen päätyy lukuisia yhdisteitä monista erilaisista päästölähteistä, mutta hankkeessa tutkittiin vain muutamia orgaanisia yhdisteitä ja yhdisteryhmiä. Näin olleen hankkeen tulokset koskevat vain tutkittujen yhdisteiden pitoisuuksia ja riskejä, eikä niitä voi yleistää koskemaan kaikkia lietteessä esiintyviä haitallisia yhdisteitä.

Lietevalmisteissa havaitut pitoisuudet tutkituille yhdisteille vaihtelivat välillä 10 ng/kg ja 1 mg/kg, ja joidenkin yhdisteiden pitoisuudet ylittivät ympäristössä haitattomiksi arvioidut pitoisuustasot. Tutkittujen yhdisteiden pitoisuuksia ei näin ollen voida myöskään pitää vähäisinä.

Jotkut yhdisteet voivat aiheuttaa vaikutuksia ympäristössä hyvinkin pieninä pitoisuuksina, jolloin pieni pitoisuus lietteessä ei välttämättä tarkoita sitä, että se olisi ympäristölle haitaton.

Monien hankkeessa tutkittujen lääkeaineiden pitoisuuksien maaperässä arvioitiin voivan ylittää maaperäeliöille haitattomaksi arvioidut pitoisuudet lietevalmisteiden käytön seurauksena.

Lisäksi pysyvien yhdisteiden käyttäytymistä maaperässä tulisi tutkia enemmän, sillä hankkeen tulosten perusteella palontorjunta-aineina käytetyt PBDE-yhdisteet ja muun muassa pinnoitteissa käytettävät PFAA-yhdisteet saattavat kertyä viljelymaahan, jos näitä yhdisteitä sisältäviä lannoitevalmisteita levitetään toistuvasti maaperään.

Erilaisten haitallisten yhdisteiden pitoisuudet yhdyskuntalietteissä vaihtelevat niin ajallisesti kuin paikallisestikin. Lääkeaineiden, PAH-yhdisteiden ja PFAA-yhdisteiden pitoisuuksia hankkeessa analysoitiin vain muutamista näytteistä, eikä aineiston perusteella voi tehdä yleistäviä johtopäätöksiä vallitsevista pitoisuustasoista.

PBDE-yhdisteiden esiintymistä hankkeessa puolestaan kartoitettiin aiempaa laajemmin, 15 laitoksen lietevalmisteissa. Kartoituksessa havaittujen PBDE-pitoisuuksien hajonta oli suurempaa kuin aiemmissa kartoituksissa. Tämä korostaa alueellisen ja ajallisen kartoittamisen tärkeyttä haitallisten aineiden esiintymistä arvioitaessa.

Kestävän kiertotalouden periaatteisiin kuuluu erilaisten materiaalien ja aineiden turvallinen hyödyntäminen. Haitallisten aineiden mahdollisesti aiheuttamia riskejä ei tule sivuuttaa sillä, että niiden pitoisuudet yksittäisissä näytteissä (usein vain miljardisosia) vaikuttavat pieniltä arkisiin mittasuhteisiin nähden.

Haitallisten aineiden merki­tyksellisyyden arvioimiseksi tulisi niiden edustavia pitoisuustasoja suhteuttaa johonkin vertailutasoon, esimerkiksi haitattomaksi arvioituun pitoi­suuteen. Jos lietetuotteiden käytön havaitaan aiheuttavan ei-hyväksyttäviä riskejä, yksi tapa niiden hallitsemiseksi on lietteen käsittelyyn tai ravin­teiden erottamiseen soveltuvien menetelmien kehittäminen.

Lietteen sisältämien ravinteiden turvallinen hyödyntäminen vaatii näin ollen vielä lisätutkimusta.

Lauri Äystö

Päivi Fjäder

Noora Perkola

PProduct-hankkeeseen osallistuneet tutkijat Suomen ympäristökeskuksesta

Yhdyskunta- lietteeseen päätyy lukuisia yhdisteitä monista erilaisista päästölähteistä.

Lue lisää

Puumalan anti puhdistamoalalle: Uusi menetelmä jätevesilietteen käsittelyyn lannoitteiksi

Uusi tutkimus raottaa ovea puhdistamolietteen peltokäytölle

Kulunut kesä ei suosinut päiväperhosia – perhosia jopa neljännes viime vuotta vähemmän

Yli 100 uutta havaintopaikkaa Syken sinileväseurantaan – ilmoita myös omat havaintosi