MT Jättinumero: MT.FI-sivuston kaikki artikkelit saatavilla 30.10.-1.11. ilman lukurajoituksia
Mielipide

Valkohäntäpeuroja on vähennettävä

Talojen pihoilla säännöllisesti laiduntavat ja istutuksia syövät valkohäntäpeurat ovat kiristäneet ihmisten hermoja ja kärsivällisyyttä joka puolella Etelä-, Länsi- ja Keski-Suomea. Puutarhoissa peurat syövät hedelmäpuita, pensaita ja taimia. Niitä näkee jatkuvasti liikenteessä, ei ole montaa kauppareissua ettei niitä näkisi.

Vieraslajeja ei ole pelkästään kasvikunnassa vaikka niistä enimmäkseen puhutaankin. Kasvit eivät ole yleisesti ottaen vaarallisia ja niitä saa jokainen kansalainen hävittää itse, mutta peuroja ei saa, vaikka sekin on vieraslaji. Kansalaisaloitteen mukaan valkohäntäpeurojen metsästys tulisi rinnastaa metsäkauriiden metsästykseen.

Suomessa valkohäntäpeura on peräisin Pohjois-Amerikasta, josta tuotiin muutamia yksilöitä Laukon kartanon maille perustettuun tarhaan 1930-luvulla. Alussa kanta lisääntyi hitaasti ja 1960-luvulle tultaessa kannan arvioitiin olevan tuhat eläintä. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin peurojen määrä oli 40 000, nyt niitä on Luonnon­varakeskuksen mukaan jo yli 100 000. Vuonna 2018 Luonnonvarakeskuksen arvio peurojen kannankasvusta oli noin 13 prosenttia vuodessa.

Peurat toimivat isäntäeläiminä punkeille, ja peurat aiheuttavat myös liikenneonnettomuuksia. Haittaa on myös peurojen jätöksistä, joita jää pihoille ja puutarhoihin ison lauman laidunnuksen jäljiltä melkoisesti.

Metsänomistajat velvoitetaan istuttamaan uudet taimet hakkuualueille, mutta peurat herkuttelivat ja pureksivat usein kaikki latvat.

Aikaisemmin tämä vieraslaji oli vain maaseudun kiusana, mutta nykyään niitä tavataan jo asutusalueillakin. Ei ole kohtuullista, että ihmisten pitää aidata tonttinsa kahden metrin verkkoaidalla yrittäessään pitää peurat loitolla.

Olen vedonnut syyskuun alussa maa- ja metsätalous­ministeriin Jari Leppään tässä asiassa. Tilanne on käynyt hallitsemattomaksi ja sietämättömäksi. Asia on ollut aikaisemminkin eduskunnassa esillä ja tilanne on laitettu seurantaan. Vuonna 2012 laadittu kansallinen vieraslajistrategia listasi valkohäntäpeuran tarkkailtavaksi tai paikalliseksi haitalliseksi lajiksi. Tarkkailu ei enää riitä, koska ongelmat ovat todella lisääntyneet ja kanta kasvanut.

Ilse Seppälä

Loppi

Lue lisää

Komissio julkaisi metsien hiilinielun vertailutason – ”Ei voi olla niin, että nieluja ei huomioida kokonaisuudessaan”, ministeri Jari Leppä arvostelee

Lyijyn kieltäminen kosteikoilla etenee – EU-parlamentin ympäristövaliokunnassa äänestettiin tänään vastaesityksistä, jotka eivät saaneet kannatusta

Elintarvikemarkkinalaki etenee eduskuntaan – hallitus lupaa lain parantavan pienten myyjäyritysten asemaa markkinoilla

EU:n maatalousneuvotteluista ennustetaan haastavia, muttei mahdottomia – ministeri Leppä: "Vihreä arkkitehtuuri on se hankalin asia"