Mielipide

Pellot eivät ole kaatopaikkoja

MT:n artikkeli 21.9.2020 lietteen tutkimuksesta ja peltokäytöstä oli varsin outo. Vuosia sitten olemme sopimusviljelijöinä allekirjoittaneet eräiden suurten viljanostajien kanssa selkeät paperit siitä, että emme käytä peltojemme lannoitteena yhdyskuntajätelietettä.

Artikkelin mukaan jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että muun muassa raskasmetallit eivät siirtyisi maaperästä kasveihin. Jätelietteiden tuottajien houkuttelevat tarjoukset siis hyväksytään.

Tutkimuksia on tehty erittäin pätevin voimin jo vuosina 1976–1979, Maataloustieteellinen Aikakauskirja- julkaisussa (vol. 48–51) aiheena raskasmetalli kadmiumin siirtymisestä maaperästä kasveihin. Tätä haitallista alkuainetta löytyi valitettavasti sekä vihanneksista että viljasta.

Samanlaisia ovat nyt muuallakin tehdyt analyysit. Lisänä on vielä valtaisa kirjo uusia haitta-aineita, joiden merkitys on kaikkea muuta kuin myönteinen.

Alkuaineet ovat ikuisia, mutta muidenkin hankalien yhdisteiden reitti kulkee äidin ravinnon kautta sikiöön. Tämä on todettu äskettäin apulaisprofessori Pauliina Damdimopouloun tutkimuk­sissa Karoliinisessa instituutissa Ruotsissa.

Pelto ei ole kaatopaikka. Yhdyskuntien ja teollisuuden ongelmajätteet eivät kuulu maaseudun hoidettaviksi eivätkä ravinnekiertoon – syötäviksi.

Anna-Kaarina Jaakkola

viljelijä

Kanta-Hämeestä

MT:n jättinumero ilmestyy 30.10.
Lue lisää

Uusi tutkimus raottaa ovea puhdistamolietteen peltokäytölle

Tuusulan asuntomessualue ei ota luontoa huomioon

Jätelain uudistus on uhka yrityksille ja kiertotaloudelle

Monille vanhoille kaatopaikoille ei tehdä valvontakäyntejä – pienille kunnille kunnostus voisi olla liian suuri investointi