Mielipide

Lukijalta: "Havaitsin surukseni, että pelloilla on taas ryhdytty laajassa mitassa syyskyntöihin"

"Vesiliukoiset ravinteet liukenevat mustilta kyntöpelloilta huomattavasti paremmin kuin kasvipeitteisiltä."

Liikkuessani tänä syksynä ympäri Suomea havaitsin surukseni, että pelloilla on taas ryhdytty laajassa mitassa syyskyntöihin. Niiden seurauksena ravinnerikkaan pintamaan musta kerros tulee näkyviin.

Tämä musta kerros ei paljoa sisällä ravinteita sitovia ainesosia. Sen seurauksena vesi­liukoiset kemikaalit liukenevat ja kulkeutuvat ojien kautta jokiin. Viime kevättalven runsaat sateet aiheuttivat huomattavaa ravinnekuorman lisääntymistä muun muassa Aurajoessa, jonka varrella pellot loistivat mustina lähes kauttaaltaan.

Suojakaistat, peltojen kalkitseminen, rautasulfaatin lisääminen jokiveteen ja kipsin levittäminen pelloille vähentävät jonkin verran fosforin ja muiden ravinteiden huuhtoutumista, mutta niiden toimenpiteiden hinta on tarpeettoman kallis.

On erikoista huomata, että halvin, tehokkain ja ympäristöystävällisin menetelmä, syyskyntöjen lopettaminen, ei ole saavuttanut laajempaa kannatusta.

Vesiliukoiset ravinteet liukenevat mustilta kyntöpelloilta huomattavasti paremmin kuin kasvipeitteisiltä. Koska lannoitteet ovat kalliita, ravinteiden pitäminen maaperässä on taloudellisesti kannattavaa. Märillä savimailla kevätkyntö voi olla vaikeampaa kuin muualla, mutta varhaistuneet keväät auttavat tähän ongelmaan.

Kasvipeitteisyys parantaa myös mikrobien elinoloja ja vähentää lietteen muodostumista ja kulkeutumista.

E. R. J. Sillanpää

Kaarina

Kaikki MT:n mielipidekirjoitukset

MT:n jättinumero ilmestyy 30.10.
Lue lisää

Paljaan maan kielto ja turvepeltojen suojeluvaatimus lieventyivät EU-parlamentin äänestyksessä – Katainen: "Nyt vaatimus koskee turvepeltojen kunnossapitoa"

Europarlamentin kompromissi hakee paljaan maan kieltoa, joka ei soveltuisi Suomen savimaille – "Meillä on paljon peltoja, joissa kyntöjä tehdään syksyllä"

Kasvipeitteisyys syyskyntöjen sijaan

Maanparannuskuitu vähentää ravinteiden huuhtoutumista pelloilta – viljelijä satsaa mielellään vesiensuojeluun mutta viljanhinta ratkaisee, onko siihen varaa