MT Jättinumero: MT.FI-sivuston kaikki artikkelit saatavilla 30.10.-1.11. ilman lukurajoituksia
Mielipide

Miten hirvistä johtuvat ongelmat ratkaistaan

On hyvä, että jopa UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander on havahtunut metsiemme hoitoon kohdistuviin ongelmiin (MT 9.10.). Eli miten saamme karuille maille männyn taimikot sekä rehevimmille maille koivun taimikot kasvamaan ilman, että hirvieläimet syövät nämä taimet suihinsa. Ja että sekametsä on se paras vaihtoehto tulevaisuudessa.

Mutta en saanut oikein kiinni siitä, mikä tämä ratkaisu olisi.

Brander ymmärtää kyllä, että taimikot pitää hoitaa oikea-aikaisesti sekä sen, että metsä pitää uudistaa kasvupaikalle sopivalla puulajilla. Mutta hänen ratkaisuehdotuksensa jäi minulle vähän pimentoon.

Tämä kaiken pelastava ratkaisu ongelmaan olisi, että riistaviranomaiset myöntäisivät enemmän lupia hirvieläinten kaatoon, ja metsästäjien velvollisuus olisi käyttää myönnetyt kaatoluvat täysimääräisesti?

Ammatissani minulla on yhteyksiä myös metsästäjiin. Ainakin tällä alueella hirvilupien määrä on puolittunut. Vaikka kaikki hirvi- ja peuraeläimet kaadettaisiin täysimääräisesti lupien sallimissa rajoissa, niin ruhojen käsittely vie oman aikansa eli illat ja viikonloput.

Mikä on Branderin mielestä sopiva määrä hirvieläimiä tuhannelle hehtaarille, jotta nämä taimikkoihin kohdistuvat vahingot vähenisivät?

Mielestäni hän ei nyt oikein ymmärrä asian ydintä. Kuitenkin hän antaa ohjeita kenttähenkilöstölle, että lehtipuuston määrä pitää kaksinkertaistaa ja mäntyä pitäisi viljellä oikeilla kasvupaikoilla. Jotenkin kuuluu näitten sanojen helinää korvissa, mutta oikean ratkaisun ääntä en saanut kuuluviin.

Marja Tolonen

Hausjärvi

Lue lisää

Metsätalouden hirvituhoihin on ratkaisu

Kuusien istutus karuille maille on samanlainen hölmöys kuin räkämänniköiden viljely 1970-luvulla: "Myöhemmin sitä vielä kirotaan"

Pomminvarmaan hirvenkarkotukseen ei tarvita kivääriä tai patruunoita – mutta aikaa kuluu ja vaivaa koituu

Metsänomistajat ja mökkiläiset