Mielipide

Jatkuvaan kasvatukseen kuuluvat jatkuvat hakkuut

Metsien avohakkuut ovat osa jatkuvaa metsäkeskusteluamme. Luontojärjestöt tekivät 2018 aiheesta eduskunnalle kansalaisaloitteen. Tavoite oli lopettaa avohakkuut metsä­hallituksen mailla ja siirtyä niin sanottuun jatkuvaan kasvatukseen.

Kohu nousi kertaluokkaa isommaksi marraskuussa, kun Sitran yliasiamies, entinen pääministerimme ja EU-komissaarimme Jyrki Katainen totesi: ”Metsäkanalintujen metsästäjän maalaisjärjellä arvioituna avohakkuissa ei ole järkeä.”

Jatkuva kasvatus on sanontana suppea, koska menetelmään kuuluvat myös jatkuvat hakkuut. Menetelmää kutsuttiin aiemmin poiminta­hakkuuksi eli harsinnaksi. Tieteellisen tarkan termin menetelmälle antoi 1984 metsäbiologian professori Peitsa Mikola. Kyseessä on metsänhoidollinen harsinta.

2000-luvun puolella kehittynyt metsätiede on osoittanut, että jatkuvasti kasvattaen on mahdollista yltää keskimäärin samaan puun kasvuun ja hakkuumäärään kuin avohakkuiden lohkometsätaloudessa. Tosin mittaustuloksia on metsätieteessä edelleen molempiin suuntiin, ja kiistely menetelmien paremmuudesta jatkuu.

Pääosa metsätilallisia ei ole harsintaan syttynyt. Heille avohakkuu on tänään yksinkertaisin tapa myydä puuta nopeasti ja paljon. Metsänviljelyn menetelmät taimikonhoitoineen on opittu, ja ne tuovat säännöllistä työtä metsätiloille.

Meillä on metsästyksen lisäksi laajalti matkailun ja erityismaiseman maa-alueita, joilla voisimme siirtää metsän­hoidon painopistettä. Erityis­alueilla voisimme palata nykyi­sestä lohkometsätaloudesta uuden sukupolven metsänhoidolliseen harsintaan. Luontoretkeilijät tykästyisivät tähän kesän kävelyreiteillään ja talven kansanhiihtoladuillaan.

Metsähallitukselle avo­hakkuista luopuminen on yksinkertaista. Kyse on valtion päätöksestä omissa metsissään. Yksityismetsien osalta ongelma on monimutkaisempi. Pakkokeinoja metsätilalliset eivät halua. Miten kannustaa metsätiloja muutokseen?

Muutokseen voisi ottaa oppia 1960-luvulla käynnistyneestä metsäojituksestamme. Metsätilalliset eivät siihenkään välittömästi syttyneet. Kimmokkeen antoi eduskunta myöntämillään metsän­parannusvaroilla.

Paluu uuden sukupolven harsintametsätalouteen olisi samantyyppinen, pitkäaikainen metsänhoidon muutos kuin metsänparannuksen varoilla toteutettu soistuvien metsien ojituksemme.

Veli Pohjonen

MTT

Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen dosentti

Kuusamo

Pakkokeinoja metsätilalliset eivät halua. Miten kannustaa metsätiloja muutokseen?

Lue lisää

"Tarvittaisiin hirvittävästi lisää metsureita" – nykyinen työvoima ei riitä hoitamaan taimikoita kasvukuntoon

Aarre: Metsänomistaja Tarmo Kallioaho perustaa vain sekametsiä – vuosien varrella hän on huomannut ratkaisunsa positiivisen vaikutuksen hirvituhoihin

Puuta ja turvetta kotimaasta

Jatkuvaa kasvatusta lobataan pontevasti: kohteina muun muassa seurakunnat