Mielipide

Tieto on entistä enemmän politisoitunut

Katselin erästä tv-ohjelmaa ja kauhistuin kuullessani, miten julkkishenkilö toteaa, että tiettyyn puolueeseen kuuluvat hallitsevat yhdyssanat ja toiset kirjoittavat suomalainenkin isolla kirjaimella. Hän puhui hyvin koulutetuista vasemmistolaisista ja toisenlaisesta äärioikeistosta. Tuli paha mieli.

Minulla on monta hyvin koulutettua tuttua, joiden sähköposteissa on runsaasti yhdyssanavirheitä. Moni on raivannut tiensä oppipojasta menestyväksi yhteiskunnan rakentajaksi.

Totta on, että valtaa saavat hyvin koulutetut ja sujuvasanaiset henkilöt, vaikka he toistelisivat samaa liturgiaa sanomatta sisällöllisesti yhtään mitään. Tämä näkyy politiikassa, kun sujuva­sanaiset suoltajat kumoavat päivittäin hurmaavasti hymyillen tekstinsä medioissa.

Tieto on entistä enemmän politisoitunutta. Tästä esimerkkeinä ovat muun muassa turpeeseen liittyvä tieto ja politiikassa olevien henki­löiden taustat. Turpeesta Suomessa puhutaan fossiilisena polttoaineena. EU pitää sitä uusiutuvana poltto­aineena. Ruotsissa, Saksassa ja Virossa se on uusiutuva, koska se kasvaa noin millimetrin vuodessa.

Miksi suomalainen vihervasemmisto haluaa kurittaa omaa kansaa tällaisella politiikalla? Vuonna 2000 Suomessa tehtiin kolikkoa heittämällä turpeesta uusiutumaton ja näin hiilidioksidia sitomaton polttoaine.

Valkoposkihanhillakin on Ruotsissa ja Virossa omat EU-sääntöjen mukaiset metsästyksen sallivat lupakäytännöt. Vihreillä on oma totuus, minkä Haavisto- tapaus hyvin osoitti. Mediat sitä hehkuttavat ”vastuullisesti”.

Entäpä sähkö ja kaivokset? Onko todella ainut mittari se, että sähköautojen käytöstä ei tule päästöjä, kun akkuja varten tuhotaan kaivoksilla luontoa ja saadaan tolkuttomasti arveluttavaa jätettä.

Maaseudusta tehdään reservaatti, minkä tehtävä on ”viherpestä” isojen kaupunkien osalta sieltä puuttuvat hiilinielut. Junan tarvitsemien raiteiden ja sähkölinjojen molemmilta puolilta on hakattu metsiä, hiilinieluja, entistä laajemmalta alueelta pois, jotta saadaan hiilidioksidipäästöjä pienemmiksi sähköistyksen avulla.

Nokka nousee ja pyrstö tarttuu, vai miten se menikään?

Ritva Martikainen

Joensuu

Lue lisää

Turvetuotanto tarvitsee puolustajansa

Muisti maaseudusta palailee pätkittäin

Tutkijat vertailivat uusia rahkasammalesta ja turpeesta valmistettuja eristetuotteita perinteiseen selluvillaan ja kutterinlastuun: Hiilijalanjäljen ero pahimmillaan yli 30-kertainen

"Ilman kalaa ja riistaa ihmiset olisivat kuolleet nälkään" – Aapo Aholan muistelmissa käydään läpi Suomen sotavuosia ja maaseudun elämänmenoa menneinä aikoina