Kauppaneuvos Kyösti Kakkonen kirjoitti Karjalaisessa (8.1.) ”Hölmöläisten arpapelistä”. Kyse on turvetuotannon alasajoon liittyvästä poliittisesta päätöksestä.
Kaikki sai alkunsa 5.12.2000, kun eduskunnan suuressa valiokunnassa käytiin keskustelu, onko turve uusiutuva luonnonvara vai ei. Vihreät Tuija Braxin johdolla olivat sitä mieltä, että eihän se turve voi uusiutua. Koska asiasta oltiin erimielisiä, suoritettiin äänestys, joka päättyi tasatulokseen 12–12. Koska asia haluttiin ratkaista, sääntöjen mukaan, suoritettiin arvonta.
Hieno juttu, arvalla siis ratkaistiin iso elinkeinopoliittinen asia ja ”kolikonheiton” lopputuloksena päätettiin, ettei turve uusiudu. Ruotsin parlamentti on päättänyt, ei siis arponut, että turve on uusiutuva luonnonvara ja sitä voi hyödyntää biopolttoaineena.
Laskennallisesti turvevarantomme arvo nykyhinnoilla on yli 300 miljardia euroa. On järkyttävää, mikäli eduskunta ratkaisee miljardiluokan asioita arvalla.