Erilaiset luontoon liittyvät järjestöt ja organisaatiot heittävät julkisuuteen lakkaamattomalla innolla uusia rajoituksia ja suojeluvaatimuksia Suomen metsiin ja metsätalouteen. Näistä vaatimuksista loistaa täydellisesti poissaolollaan vastuu ja kritiikki suomalaisten toimeentulosta ja hyvinvoinnista.
Suurin syypää vastuuttomaan hyökkäilyyn taitaa olla, että luonto on näissä piireissä uskonnon korvike. Hyvää omaatuntoa hankitaan uhraamalla kansallista varallisuutta harhakuvitelmiin mystisestä luonnon kaikkivoipaisuudesta ihmisten hyvinvoinnin sijaan. Mystinen metsätyömies ja satujen metsä ovat kuitenkin kuvitelmaa.
Meidän suomalaisten on hankittava toimeentulomme omiin resursseihimme turvautuen. Luontojärjestöjen tulisi osallistua avoimeen keskusteluun siitä, mitä he oikeasti haluavat tulevaisuudeltamme. Tuskinpa suomalaiset haluavat kasvavaa köyhyyttä ja kurjuutta?
Voisimmeko jo lopultakin yhdessä sivistyneesti rakentaa hyvinvointiamme ilman jatkuvaa tappelua ja riitelyä toimeentulomme perusasioista? Osaamista meillä suomalaisilla on ja nyt tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista.
