Kansanedustaja Anne Kalmari kirjoitti, että Greenpeace on alkanut kartoittaa yhteismetsiä ilman omistajien suostumusta (MT 15.1.).
Eri ympäristöjärjestöt ovat kartoittaneet metsiä kymmenien vuosien ajan kaikkien omistajaryhmien mailla. Käytämme kaikkea saatavilla olevaa tietoa.
Kymmenen viime vuoden aikana luonnon monimuotoisuus on jatkanut vähenemistään myös Suomessa. Muutos tähän negatiiviseen trendiin on mahdollista saavuttaa vain tarkentamalla tietoa, missä arvokkaat luontokohteet sijaitsevat ja ottamalla luonnon monimuotoisuus huomioon kaikessa ihmistoiminnassa.
Kartoitus on luonteva osa toimintaamme. Ympäristöjärjestön perustehtävä on seurata ympäristön tilaa ja raportoida siitä julkisuuteen. Metsän tai minkään muunkaan alueen omistussuhde ei luonnollisestikaan muuta alueen käytön vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastoon.
Omistussuhde ei myöskään juridisesti rajaa yksityismetsässä liikkumista, sen lajien tunnistamista ja niistä muistiinpanojen tekemistä ja julkaisemista.
Mahdollisten suojelualueiden perustaminen on maanomistajan päätös. Vaihtoehtoja tähän on useita, ja siitä saa myös asianmukaisen korvauksen.
Mitä lahopuun määrään tulee, Greenpeace ei ole asettanut mitään kuutiomääriä. Korkean suojeluarvon metsien kriteerit on kirjattu yhdessä metsäteollisuuden kanssa sovittuihin FSC-metsäsertifioinnin sääntöihin. FSC-merkittyihin tuotteisiin ei voi sotkea puuta, jonka hakkuut ovat vaarantaneet suojeluarvoja.
Greenpeace toki omalta osaltaan toivoo, että ostajat noudattavat pelisääntöjä, joita ovat itse olleet laatimassa ja joihin ovat sitoutuneet.
Olen Anne Kalmarin kanssa samaa mieltä, että vastakkainasettelua pitää välttää. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että keskustelua käydään ja päätöksiä metsiemme tulevaisuudesta tehdään tutkittuun tietoon perustuen eikä mielikuvien pohjalta. Järjestämme myös vuosittain useita seminaareja, webinaareja ja keskustelutilaisuuksia eri aiheista, jotka ovat avoimia kaikille. Eli, tervetuloa mukaan!
