Mielipide

Vanhoja metsiä rakennusperinnön ylläpitoon

Suomalaisten vanhempi rakennusperintö koostuu enimmäkseen puurakennuksista, jotka ovat rakennettu menneinä vuosisatoina. Tuolloin metsistä oli mahdollista valikoida puut käyttötarkoituksen mukaan.

Suomalaisessa kansanrakentamisen perinteessä männyn lisäksi myös haapaa ja kuusipuuta on hyödynnetty monipuolisesti seinähirsistä kattopäreisiin. Yksi syy 1800-luvulla rakennettujen ja sitä vanhempien hirsirakennusten säilymiseen näihin päiviin asti on niiden hitaasti kasvanut rakennusmateriaali.

Valtion nähtävyyskohteiden, kirkollisten rakennusten, ulkomuseoiden ja perinnetilojen restauroinnissa metsästä hyödynnettävä materiaali voi olla aina suurista tukkipuista alkaen metrisiin kuusen näreisiin ja koivun tuoheen.

Kun satoja vuosia säilyneitä rakennuksia korjataan, on laadukkaan havupuumateriaalin tai tarpeeksi kookkaan haapapuun saatavuudessa haasteita. Kun kirkon paanukate uusitaan männystä, niin tukkimateriaalin laatukriteerit, kuten tiheäsyisyys, hartsisen sydänpuun suuri osuus ja tietenkin suuri halkaisija, takaavat, että uusitustakin paanukatosta tulisi yli sata vuotta kestävä.

Miten on asianlaita 30:n tai 60:n vuoden päästä? Minkä verran metsistä tuolloin löytyy yli 120-vuotiaita mäntytukkeja, joissa edellä mainitut kriteerit täyttyvät? Näihin kysymyksiin ei saada vastauksia laskemalla metsien vuotuista kasvua koko maassa, vaan on kartoitettavat ne metsäpalstat, joissa metsänhoidon prioriteettina ei ole ollut puumassan mahdollisimman nopea kasvaminen.

Kyseisistä metsäpalstoista tulisi luoda materiaalipankkeja, joista rakennusperinnöstä vastuussa olevat julkishallinnolliset ja yksityiset tahot löytäisivät kestävästi tuotettua ja laadukasta rakennusmateriaalia.

Tähän metsän hyödyntämisen näkökulmaan voi metsänomistaja tarttua ja luoda yhteistyöverkostoja esimerkiksi alueensa perinnerakentajiin, rakennusperintöyhdistyksiin ja piensahoihin.

Erkka Pajula

rakennuskonservaattori

Museovirasto

Lue lisää

Museo­virasto ja Kyminlinna

Inarinjärven rannalta suojellaan jääkaudesta asti rauhassa ollut luonnonmetsä

Professori: Uhanalaisten luontotyyppien arviointi ei perustu tieteeseen

Uhanalaisten luontotyyppien arviointi ei perustu tieteeseen