Mielipide

Rokotestrategiaa pitää uskaltaa arvioida

Suomi on pienenä EU-maana tilanteessa, jossa sen kannattaa tarkastella omaa rokotestrategiaansa rehellisen kriittisesti. Suomi on sitoutunut hankkimaan koronarokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta. Fakta silti on, etteivät rokotteet ole saapuneet luvatussa aikataulussa.

Rokotteiden viivästyminen vaarantaa kansalaisten terveyden ja aiheuttaa väistämättömiä rajoituksia. Meillä ei ole varaa siihen, mitä nyt on tapahtumassa, eikä ainakaan siihen, että varautumisemme mahdollisiin tuleviin vastaavanlaisiin uhkiin on liian kevyellä pohjalla.

Euroopan lääkevirasto (EMA) on antanut tähän mennessä myyntiluvat kolmelle rokotteelle ja neljäs lupa on ovella. EU:n komission johtaman hankkeen hitauden takia useat maat ovat alkaneet kysellä apua Venäjältä ja Kiinalta, joiden rokotteille Euroopan lääkevirasto ei ole antanut vielä myyntilupaa.

Vaihtoehtojen etsiminen on ajankohtainen asia myös Suomelle. Haluaako Suomi olla jälleen mallioppilas ja odottaa kiltisti vuoroaan luottaen komission lupauksiin vai onko nyt aika alkaa varmistaa rokotteiden saaminen myös omia kanavia pitkin?

Asia on poliittisesti herkkä. Jos yhteishankintojen rintama repeää, se vahingoittaa uskoa EU:n toimintakykyyn. Lisäksi Kiina ja Venäjä ulosmittaisivat poliittisen hyödyn siitä, että EU myöntäisi myyntiluvat niiden rokotteille.

Venäjälle ja EU-kriitikoille tilanne on mieluinen. Kysymys on myös eettinen ja moraalinen, sillä valtiovallan velvollisuus on huolehtia kansalaisten turvallisuudesta. Lähiviikot näyttävät, kykeneekö EU tuomaan markkinoille suurella mittakaavalla lisää rokotteita. On uskallettava katsoa totuutta silmiin.

On huomioitava, että Suomella on myös mahdollisuus tukea oman rokotteen kehittämistä ja rokotetuotantoa. Julkisuudessa on ollut tietoja Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kehittämästä nenäsumuterokotteesta, joka on pian valmis kliinisiin testeihin. Olisi syytä vakavasti harkita testauksen mahdollista nopeuttamista valtion tuella.

Suomalaisella rokotetuotannolla on merkitystä kansalaisten turvallisuuden, huoltovarmuuden, viennin sekä työllisyyden kannalta. Siitä hyötyisi myös EU. Oma selusta kannattaa turvata, sillä koronan viimeistä näytöstä tuskin on vielä nähty.

Elsi Katainen

Euroopan parlamentin jäsen (kesk.)

Lue lisää

Yle uutiset: Venäjän maastopalojen savut kantautuvat Pohjois-Karjalaan – pelastuslaitokselle useita ilmoituksia savuhavainnoista

Investoi Venäjälle?

"Haluan tehdä tästä suomalaisen elintarvikealan Stora Enson" – Sijoittaja Pekka Viljakaisen Finnforel on tehnyt läpimurron, joka voi mullistaa maailman kalankasvatuksen

Pekka Viljakainen loi maailmalle verkkopankin, ja nyt hän varoittaa suomalaisia Venäjä-hysteriasta: "En näe Venäjällä mitään riskiä, mitä ei ole kansainvälisillä markkinoilla yleensä"