Mielipide

Luontokartoituksen tavoite on suojella metsiä

Varatuomari Matti Kiviniemi (MT 8.3.2021) pohti joka­miehenoikeuden rajoja ja yksityismetsissä tehtävää luontokartoitusta. Kiviniemen oletuksia on syytä tarkastella hieman lähemmin, sillä kirjoituksesta saattoi saada hyvin erikoisen käsityksen luontokartoituksen tavoitteista.

Luontokartoittajien tavoitteena on kartoittaa ensimmäistä kertaa järjestelmällisesti, laajasti ja julkisesti Suomen suojelemattomien korkean suojeluarvon metsien sijaintia. Tulokset julkaistaan avoimesti tarkasteltavissa olevana maastodokumentointiin perustuvana kartta-aineistona. Luonnollisesti korkean suojeluarvon metsät tulee säästää hakkuilta.

Kysymyksessä ei siis ole taloudellinen toiminta, vaan korkean suojeluarvon metsien suojelu. Ympäristöministeriön vuonna 2012 julkaisemissa ohjeissa todetaan, että luonto­kartoitusten ja inventointien tekeminen ilman maanomistajan suostumusta on pääsääntöisesti sallittua, eikä oikeuskäytäntö ole muuttanut tulkintaa. Luontokartoittajat eivät myöskään tavoittele taloudellista etua kartoituksella, joten kartoitus on selkeästi jokamiehenoikeuden piirissä.

Kokonaan toinen kysymys on, miten markkinat toimivat. Puun ostajat ovat päättäneet noudattaa FSC:n sertifiointikriteerejä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ostaja haluaa ostaa tietyt kriteerit täyttävää puuta, ja myyjän on otettava se huomioon. Kysymys on myös kuluttajansuojasta. Lopputuotteen ostajalla on oltava varmuus, ettei hänen ostokseensa ole käytetty korkean suojeluarvon metsästä peräisin olevaa puuta.

Kolmas kysymys on suojelun­arvoisten metsien suojelun rahoitus. Tähän on saatava pikaisesti ratkaisu. Metsänomistajan suojelunarvoisista metsistä saamalla korvauksella voidaan pelastaa sekä Suomen luonnon monimuotoisuus että hiilinielumme, jonka tarvitsemme juuri nyt.

Juha Aromaa

viestintäpäällikkö

Greenpeace

Lue lisää

Valtaa ei anneta, se otetaan

Energia- turpeen alasajo vähentää hiilinieluja

Luonnon monimuotoisuuden häviäminen

Kilpajuoksua luonnon monimuotoisuuden kanssa