Mielipide

”Osaran aukeilla” kunnostettiin Pohjois-Suomen metsät

Maassamme on koettu monia metsänkäytön vaiheita, jotka ovat lisänneet puuvarojamme ja samalla kasvattaneet kansallista vaurauttamme. Metsien vuotuinen kasvu on nykyisin noin 110 miljoonaa kuutiota.

Vaikka kasvuun vaikuttavat luonnon omat, ihmisestä riippumattomat tekijät, myös ihminen on merkittävä vaikuttaja. Aiemmin metsät ovat palaneet kerran kolmessa­sadassa vuodessa ja saatu tuhkalannoitus on kasvattanut entistä vahvemman puuston. Hoitotyössä on käytetty myös näitä samoja luonnonmenetelmiä.

Meillä tehtiin takavuosina valtava metsänhoitotyö, pääosin 1950-luvulla ja jatkuen vielä 1960-luvulle. Pohjois-Suomessa havaittiin tuolloin erikoinen ilmiö. Kuusikot alkoivat kuivua ja kuolla ja kuusikon reunamilla männiköt kasvaa heikkoa mutkikasta riukua, josta ei saatu tukkia. Pohjois-Suomessa oli näitä alueita satojatuhansia hehtaareja. Onneksi koko maa ei autioitunut.

Kuusikoiden näivettyminen johtui maaperän kylmenemisestä. Tiheä kuusikko peitti sen, eikä aurinko päässyt sitä lämmittämään, jolloin maan mikrobisto kuoli ja kaikki elämä vähitellen sammui. Lopuksi muodostui pintaa suojaava kunttakerros.

Asiaa tutkimaan kutsuttiin metsähoitaja ja professori Nils Osara, alan opettaja ja myöhemmin Metsähallituksen pääjohtaja. Hän oli nähnyt omissa metsissään samat kuusten ja mäntyjen surkastumiset, ja hoitotyöt aloitettiin viipymättä. Perustettiin laajoja hoitoalueita, joissa mukailtiin luonnossa toteutunutta ”itsehoitoa”. Posion ja Pudasjärven rajalle hakattiin 20 000 hehtaarin aukko, josta kulotettiin yhdellä kertaa aina kuusituhatta hehtaaria.

Kituvat Pohjois-Suomen metsät saatiin tällä menetelmällä kasvukuntoon. Tuhkan lannoittama maaperä yltyi tehokkaaseen kasvuun. Aluksi virisi aluskasvillisuus, kuten marjat ja puunkasvulle välttä­mättömät sienet. Maaperä muokattiin kyntämällä ja äestämällä ja lopuksi tehtiin istuttaminen tai kylvö.

Pohjois-Suomen metsä­teollisuus on jo pitkään saanut raaka-aineensa näiltä alueilta, ja myös Kemijärven uusi biojalostamo saa sieltä osan raaka-aineestaan.

Erkki Raudaskoski

Rovaniemi

Lue lisää

Suomen metsien hoito ja käyttö pysyttävä omissa käsissä

Vuosittain syntyy 600 000 tonnia käytettävissä olevaa tuhkaa, mutta osa päätyy kaatopaikalle – Materiaalitorin kautta löytyy tuhkalle ostaja ja myyjä

Vauhdikas lentolannoitus tehostaa metsän kasvua – "Tämä on kiertotaloutta parhaimmillaan"

Eri metsänkäsittelytapoja ei pidä kieltää