Mielipide

Aluepolitiikan rahanjakoon kestävä ratkaisu

Suomessa odotetaan päätöstä aluekehitysrahojen jakamisesta maan eri alueille.

Maakuntien viranomaiset, yrityselämä ja kansalaiset ovat valmistelun tilanteesta epätietoisia. Työ- ja elinkeinoministeriö ei ole julkisesti kertonut esityksensä taustaa ja perusteluja.

Kyseessä on taloudelliselta merkitykseltään Suomen tähän­astisen EU-historian suurin ja kauaskantoisin päätös. Tämä on paljon isompi kysymys kuin vain hallinnonalan sisäinen päätös. Kyse on tuhansien yritysten toimintaedellytyksistä, koulutuksesta, elinvoimasta. Ratkaisun pitää olla Suomen ja sen alueiden kannalta kestävä ja oikeudenmukainen.

Nykyään asioissa yleensä noudatetaan avoimuutta ja valmistelun julkisuutta. Mitä isompi asia, sitä suurempi merkitys on valmistelun uskottavuudella.

Ministeriön olisi nyt syytä laittaa avoimesti esityksensä pöydälle. Maakunnat eivät saaneet yhteistä esitystä aikaan. Se ei kuitenkaan ole mikään peruste salamyhkäisyydelle, joka nyt verhoaa asiaa.

EU:n aluepolitiikan perimmäinen tarkoitus on heikommin kehittyneiden alueiden tukeminen. Kehityseroja on edelleen, ja Pohjois-Savon osalta takamatka uhkaa jopa kasvaa, kun sille elintärkeät pääväylät Savon rata ja VT5 on jätetty sivuun Väyläviraston investointiohjelmasta jopa vuosikymmeneksi.

EU-rakennerahastojen osalta pitää erityisesti katsoa, että vakiintuneiden Euroopan aluekehitysrahaston ja sosiaali­rahaston rahat jaetaan maakuntiin niillä periaatteilla, jotka EU-komissio on aiemmin hyväksynyt.

Jos aiemmin vakiintunutta rahaa korvataan muutaman vuoden ajan tilapäisellä, elvytys­paketin rahalla (JTF), miten käy sen jälkeen? Tästä ja muista kysymyksistä ministeriön ja maakuntien pitäisi nyt ryhtyä avoimesti keskustelemaan.

Seppo Kääriäinen

maakuntahallituksen puheenjohtaja

Marko Korhonen

maakuntajohtaja

Pohjois-Savo

Lue lisää

Kääriäinen: Puolueiden yhteistyö on yhä hankalampaa – "luottamus politiikassa on ehtynyt ja lyhytnäköinen peli voimistunut"

Pohjois-Savoon pesiytyi tartuntamäärissä mitattuna pandemia-ajan pahin tilanne – infektioylilääkäri: Onnistuimme siirtämään epidemiahuippua tilanteeseen, jossa valtaosa riskiryhmistä on rokotettu

Mihin Suomen maakunnat käyttävät EU:n aluekehitysvaransa? Seuraava rakennerahastokausi alkaa marraskuun alussa

Ministeri Lintilän linjausta kiistellyistä aluerahoista odotetaan alkuviikolla – maakunnat eivät löytäneet sopua