Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Mielipide

Itämeren tuulet ja vedet

Suomessa on suuri huoli Itämeren pilaantumisesta ikään kuin se olisi suomalaisten vika.

Meidän maanviljelyksen aiheuttamat päästöt ovat kuin itikan kiinteä uloste siellä. Meidän vesiä ovat vain Pohjanlahden ja Suomenlahden rannat. Kaikki muu eli lähes Itämeri kokonaan on toisten valtioiden päästöjen vaikutuksessa. Näistä suurimmat tulevat Venäjältä, Puolasta ja Saksasta.

Täällä eräät raharikkaat ovat leimautuneet julkisuudessa Itämeren pelastajiksi. Se johtuu siitä, että täällä pelätään rantakaupunkiemme joutumista veden valtaan. Samaan aikaan todetaan Tanskan salmien mataloituvan maankuoren kohoamisesta johtuen. Samalla tavalla, tai jopa enemmän, maa kohoaa Suomen rannikolla. Hukkuminen on kohtalokasta ja sillä on hyvä pelotella ihmisiä. Uskoo, kuka uskoo. Tietää, joka tietää.

Ilmaston lämpiäminen on tapahtunut kohtalaisen tasaisesti 150 vuoden ajan. Sitä ennen oli pieni jääkausi. Sen aikana Tanskan salmet jäätyivät niin, että Ruotsin kuningas marssitti tykistönsä uhkaamaan Kööpenhaminaa. Toinen totuus silloisesta kylmyydestä on, että lontoolaiset pitivät markkinoita Thamesin jäällä.

Suomalainen aatemaailma aikoo käyttää Itä­meren tuulet Pohjanlahden Merenkurkussa energian saannin turvaamiseksi. Se on pohjalaisen ministerin haave kotiseutunsa rikastuttamiseksi. Aiemmilta vuosilta on tapauksia, joissa kansanedustajat saivat puhuttua rahoja siltarumpujen tekoon.

Tuulivoima ei koskaan tule tuottamaan niin tasaisesti energiaa, että sillä turvattaisiin todella kylmän ja tyynen ajan energian tarve. Sitä varten tarvitaan ydin­voimaa ja sille säätöenergiaksi vesivoimaa.

Eelis Pulkkinen

geologi

eläkkeellä

Hukkuminen on kohtalokasta ja sillä on hyvä pelotella ihmisiä. Uskoo, kuka uskoo.

Lue lisää

Tuulivoimatuotantoon soveltuvia uusia alueita löytyi pohjalaismaakunnista paljon – selvityksessä kohteita sekä mantereelta että mereltä

Yle uutiset: Perämerelle suunnitellaan kahta 160 voimalan merituulihanketta, mutta sähköntuotantoon on vielä pitkä matka

Suomen suurin tuulipuisto tuo mittavat verotulot Keski-Pohjanmaan Lestijärvelle – kunta rakennutti jo modernin koulukeskuksen

Tuulivoimasta tuli yhteismetsien rahasampo, mutta sopimuksiin tarvitaan ammattiapua