Mielipide

Viljelijöiden hätä on todellinen

Suomen maatalous on ollut syvässä kriisissä vuosia, mutta tänä vuonna lapun luukulle laittanee ennätysmäärä yrittäjiä. Viime vuonna lopettaneita tiloja oli noin 1 200. Luken vuoden 2018 laskelmien mukaan kolmannes Suomen maatiloista lopettaa vuoteen 2025 mennessä, eli joka päivä kolme maatilaa ajaa tuotantonsa alas.

Alasajon pääsyyt ovat kannattamattomuus ja yrittäjän uupumus. Tilojen kannattavuuden keskiarvo on heikentynyt vuosi vuodelta. Keskimäärin tuotanto on tappiollista niin viljan viljelyssä, lypsykarjataloudessa, lihantuotannossa, siipikarjataloudessa kuin kasvihuoneviljelyssäkin. Tuottajahinnat ovat jatkaneet alentumistaan samaan aikaan, kun lannoit­teiden ja energian hinnat ovat nousseet jopa kymmeniä prosentteja lyhyessä ajassa.

Samaan aikaan kun tuottajat joutuvat arjessaan kamppailemaan toimeen­tulonsa kanssa, heiltä vaaditaan ilmastotoimien kiihdyttämistä. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi hiljattain, että maatalouden tilanne pelastettaisiin, jos jokainen suomalainen pistäisi kotimaiseen ruokaan 25 senttiä päivässä lisää, ja se menisi lyhentämättömänä tuottajalle.

Ruokaketjussa on kuitenkin monia välikäsiä, jotka ahnehtivat itselleen suurimman osan voitoista. Nyt tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa ja yhteisiä talkoita viljelijöiden auttamiseksi. Näiden talkoiden ei tarvitse tarkoittaa kuluttajahintojen nousua, vaan pulskasti voiva kauppaketjuduopoli voisi esimerkiksi luovuttaa osan voitoistaan tuottajille. Painetta tähän voisi poliitikoiden lisäksi tulla ihan meiltä kuluttajilta.

Pelkkää solidaarisuuttakaan se ei ole. Missä tulevaisuuden etätyöläiset, mökkiläiset, rauhaa etsivät turistit ja innovatiiviset maaseudun uusasukkaat liikkuvat, jos Suomen vuosikymmenien aikana rakennettu infra ajetaan nyt lyhytnäköisesti alas?

On turha luulla, että tyhjen­tyneen maaseudun vähällä tai kausiluontoisella käytöllä olevia kulkuväyliä pidetään paraatikunnossa satunnaisille kulkijoille, kun tällä hetkellä rahaa ei tahdo riittää edes vaki­tuisesti asutettujen alueiden väylien kunnossapitoon.

Kaikkein tärkeimpänä asiana näen, että mikäli emme tuota ruokaa täällä se tuotetaan kuitenkin jossain. Toden­näköisesti siellä, missä tuskin voimme kovin hyvin vaikuttaa eläinten kohteluun saati ruuan puhtauteen tai ympäristö­kuormitukseen.

Harri Rinta-Möykky

Helsinki

Lue lisää

Etätyö vaikuttaa asuntojen hintoihin – Hypo kuvailee luovaa luokkaa tulevaisuuden menestyjiksi, jotka voivat valita mistä työtään tekevät

Elintarvikeketju on pahasti ruosteessa

Komissiolle ei saa antaa yhtään siimaa

"Kassa on tyhjä ja rahat loppu" – MTK:n Marttila huolissaan vaarantuneesta ruokajärjestelmästä