Mielipide

Luontojärjestöt eivät ohjaile oikeuslaitosta

Oli suuri riski, että luvanmukainen susi olisi tapettu jo viikonloppuna.

Valtakunnallisen riistaneuvoston entinen puheenjohtaja Hannu S. Laine esitti (MT 31.1.) valistuneita arvauksia oikeusprosessista koskien riistakeskuksen poikkeuslupaa yhden suden vahinkoperusteiseen metsästykseen. Arvailun sijaan Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola kertoo, miten asia todellisuudessa eteni.

Tapiolalla paikallisena yhdistyksenä on toimialueellaan lakiin perustuva valitusoikeus riistakeskuksen poikkeuslupapäätöksistä. Valitus osoitetaan hallinto-oikeuteen.

Riistakeskus antoi yhdistyksen tietopyyntöön vastaten päätöksen tiedoksi klo 15.30 perjantaina 26.1.2018, jolloin virastoaikaa oli jäljellä puoli tuntia. Hallintokäytäntönä riistakeskuksen menettelytapa ei ole ainutlaatuinen.

Koska päätöksen toimeenpano oli samana päivänä vailla lain voimaa, tapahtuma sisälsi suuren riskin siitä, että lupapäätöksen mukainen susi olisi tapettu jo viikonlopun aikana. Näin asian oikeudellinen tarkastelu olisi alkanut vasta maanantaina.

Vain annetusta päätöksestä voi valittaa, joten sellaisesta päätöksestä jota ei ole tehty, ei voi ennakkoon valittaa mihinkään oikeusinstanssiin, saati että yhdistyksellä olisi ollut tiedossaan päätöksen sisältöä, tai sen antoajankohtaa. Yhdistys teki valituksen päätöksen keskeisiin puutteisiin nojaten ja lähetti sen Turun hallinto-oikeuteen, jossa oikeus teki itsenäisesti päätöksen asian käsittelystä vaatimuksen mukaisen toimeenpanokiellon osalta. Oikeus perusteli välipäätöksessään toimeenpanokieltoa myöhäisellä tiedonsaantiajankohdalla.

Luontojärjestöjen vallassa ei ole ohjailla Suomen oikeuslaitosta, joten foliohattua ei tarvita.

Miksi yhdistys pystyi reagoimaan niin nopeasti? Tähänkään ei sisälly mitään mystiikkaa. Vuosien työskentely ja perehtyminen hallinnollisiin prosesseihin ovat ohjanneet yhdistyksen toimintakulttuuria siihen suuntaan, että se pystyy tarvittaessa toimimaan.

Laineen mukaan: "Riistakeskus vain jakaa ministeriön päättämiä lupia harkintansa mukaan luvan hakijoille." Riistakeskus ei ole lupa-automaatti, vaan sen tulee harkita jokainen poikkeuslupa erikseen: täyttyvätkö ne perusteet joilla suojelusta voidaan poiketa.

Ensisijainen kannanhoidon tavoite sudenhoitosuunnitelmassa on lajin suojelu. Suunnitelma kannattaa lukea huolellisesti.

Ministeriön asettama kiintiö ei ole mikään tavoite, joka automaattisesti tulee saavuttaa. Niin ikään vähimmäismäärää tapettaville susille ei kiintiössä ole asetettu.

Myös Metsästäjäliiton kunniapuheenjohtaja Esko Eela maalaili tuomiopäivää kirjoituksessaan.

Susi ei syökse kansantaloutta ja -terveyttä kiirastuleen olemassaolollaan. Kolmen viime metsästysvuoden aikana on tapettu erinäisin luvin ja määräyksin yhteensä 156 sutta.

Perustuslaissa vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille, joten riistalle ei ole olemassa kellään mitään monopolia.

Kannanhoitosuunnitelmassa on esitetty lukuisia keinoja yhteiselon parantamiseksi, joten suositellaan sen huolellista lukemista myös kunniapuheenjohtajalle.

Sari Kantinkoski

LSY Tapiola, Ulvila

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Mänttä-Vilppulan kohutusta rakennushankkeesta valitettiin hallinto-oikeuteen

Presidentti Koiviston kova pankkiratkaisu

Media aukaisi silmät, haluammeko katsoa