Näyttö käyttöön sote-palveluissa - Lukijalta - Maaseudun Tulevaisuus
Mielipide

Näyttö käyttöön sote-palveluissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa keskustelu on keskittynyt palvelurakenteiden uudistamiseen. Tämä on ymmärrettävää, sillä palvelurakenteilla on vaikutusta muun muassa hoitoon pääsyyn. Rakenteita uudistettaessa ei pidä unohtaa toiminnan sisällöllistä uudistamista. Hoitoon pääsyn ohella kansalaisille on tärkeää laadukas hoito.

Jotta hoito on vaikuttavaa ja potilaan kokonaishoidon kannalta merkityksellistä, toiminnan on perustuttava näyttöön eli mahdollisimman hyvään tietoperustaan. Tutkimusnäyttöä on hyödynnettävä silloin, kun sitä on saatavilla. Jos tutkimusnäyttöä ei ole, voidaan hyödyntää alan asiantuntijoiden yhteistä näkemystä tai esimerkiksi sellaisia käytäntöjä, joita on testattu käytännössä ja joiden vaikuttavuudesta on siten saatu tietoa.

Vietäessä näyttöä käytäntöön ja potilaan hoitoa koskevaan päätöksentekoon on kuultava myös potilaan näkemystä hoitovaihtoehdoista. Lisäksi käytettävissä olevien resurssien ja hoitoympäristön osalta on arvioitava, millaisia rajoituksia tai mahdollisuuksia ne asettavat. Esimerkiksi kotihoidossa olosuhteet voivat vaihdella merkittävästi. Hoidon lopputuloksen kannalta on tärkeää, että ammattitaitoinen henkilökunta arvioi olosuhteiden vaikutuksen jo hoitoa suunniteltaessa.

Näyttöön perustuvan toiminnan vaatimus koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Yleisellä tasolla arvioitaessa suomalainen terveydenhuolto on laadukasta. Tarkempi perehtyminen osoittaa toiminnassa kuitenkin perusteetonta vaihtelua. Ei voi olla hyväksyttävää, että palvelu- ja hoitoketjujen eri vaiheissa hoidon taso vaihtelee, tiedonkulku on puutteellista tai potilasta ei kuunnella. Näiden vuoksi potilaan hoidon lopputulos voi merkittävästi vaarantua. Lisäksi ei liene hyväksyttävää, että tarpeellisiksi todettuja muutoksia vastustetaan, koska ”meillä on aina tehty näin”.

Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) on voittoa tavoittelematon säätiö, jonka tehtävänä on edistää näyttöön perustuvaa toimintaa etenkin hoitotyössä. Hotuksen yhdessä Suomen sairaanhoitajaliiton kanssa tekemässä kyselyssä syksyllä 2017 selvitettiin, miten hyvin näyttöön perustuva toiminta toteutuu tällä hetkellä hoitotyössä. Tulosten perusteella näyttöön perustuva toiminta ei vielä ole sillä tasolla, millä sen tulisi olla. Organisaatioiden ja työntekijöiden välillä on eroja; paikoin toimintaa on kehitetty näyttöön perustuen, paikoin näyttöön perustuva toiminta ottaa vasta ensiaskeleitaan. Hoitotyöntekijöitä (sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, kätilöt, lähihoitajat) on kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista noin 70 %. Siten heidän työllään on merkitystä potilaan kokonaishoidon kannalta. Hyvä lääketieteellinen hoito varmistetaan hyvällä näyttöön perustuvalla hoitotyöllä.

Kansalaisten ja veronmaksajien kannalta on tärkeää, että tehottomia toimintatapoja karsitaan ja voimavaroja saadaan siten vaikuttavampien ja potilaiden kannalta merkityksellisempien toimintojen ja palveluiden kehittämiseen. Säästöt eivät kuitenkaan saa ohjata esimerkiksi hoitomenetelmien kehittämistä. Väärässä kohdin säästäminen voi tulla pitkällä tähtäimellä kalliiksi ja potilaan kannalta niillä voi olla elämää uhkaava vaikutus.

Arja Holopainen, TtT

tutkimusjohtaja

Hoitotyön tutkimussäätiö

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT

kansanedustaja (sd)

Tulevaisuusvaliokunnan vpj

Lue lisää

THL: Sote-palveluiden tarve on suurinta Etelä-Savossa, pienintä Uudellamaalla

Pihlajalinna lupaa, että maaseudun palvelut pysyvät Mehiläis-kaupassa ennallaan

Toiveena sote-lait vuoden päästä eduskuntaan

Hoitajien arvokasta työtä tuettava