Mielipide

Vastapalo avuksi

Viime päivinä on uutisoitu muun muassa Ruotsin useista suurista maasto- ja metsä­paloista. Metsäpaloja on ollut myös Suomessa.

Minua on ihmetyttänyt maasto- ja metsäpalojen uutisoinnissa esitetyt sammutusmenetelmät. Paloja on yritetty sammuttaa helikopterista ja lentokoneista liekkeihin pudotettavalla vedellä.

Jokainen asiaa ymmärtävä tietää, että vesi ehtii erittäin kuuman liekkimeren yllä höyrystyä ennen kuin se kohtaa palavan maaston eli puut, pensaat ja muun palavan aineen. Vesi sammuttaa tulen vain kohdatessaan palavan aineen. Tosin paksun hiiltymän alle vesikään ei pääse ja tuli syttyy uudelleen.

Olen viisikymmentä­luvun loppupuolella ja kuusi­kymmentäluvun alkupuolella ollut kulottamassa suurehkoja, yli 20 hehtaarin avohakkuuaukkoja. Tuohon aikaan lähes kaikki avohakkuualueet kulotettiin luontaisen taimikon alulle saamiseksi. Kulotus palveli myös siemennystä eli puiden siementen kylvöä sekä myös taimien istutusta.

Suurten alueiden kulotuksessa oli itsestään selvää, että palon hallitsemattoman leviämisvaaran vuoksi kulotus hoidettiin hallitusti käyttämällä apuna vastapaloa.

Kulotus hoidettiin niin, että sopivan tyynellä säällä eli yleensä aamuvarhaisella kulotettava alue sytytettiin alueen keskelle ammutuilla sytytysraketeilla. Kun palo roihusi riittävän suurella teholla ja alueella, kulotettavan alueen reunoille sytytettiin pienehköt palot. Kulotusta ei koskaan tehty lintujen pesimäaikaan ja muut eläimet karkotettiin alueelta.

Nämä vastapaloiksi nimitetyt palot etenivät aivan luonnostaan kohti alueen keskellä roihuavaa paloa. Se, että nämä vastapalot etenevät kohti alueen keskellä roihuavaa suurta paloa, johtuu yksinkertaisesti siitä, että iso roihu syö valtavat määrät happea ilmasta ja aiheuttaa näin melkoisen tuulen kohti tätä suurta roihupaloa.

Vastapalojen törmättyä kulotusroihuun koko kulotuspalo sammui, koska alueella ei ollut enää mitään palavaa. Näin varsinaista kulotus­palon sammuttamista ei tarvittu.

Vastapalot sytytettiin tarkoituksellisesti kulotukselta suojeltavan metsän puolelta. Suoalueen puolelta vastapalot sytytettiin vain, jos siihen oli aiheellinen pakottava syy.

Kulotetun paloalueen jälkisammutus oli ympärivuoro­kautista työtä siihen saakka, että kaikki kytevät palopesäkkeet oli sammutettu. Suurin ja pitkäaikaisin työ jouduttiin tekemään muurahaiskekojen sammutuksessa.

Keijo Penninkilampi

Helsinki

Lue lisää

Pidetään tikut taskussa

Yli 130 metsäpaloa runteli Kanadan länsiosaa viime viikolla – yleisin sytyttäjä oli salama

Kanadan metsäpalot jatkuvat – länsirannikolla odotetaan apua maan muista osista

Metsää palaa maailmalla runsaasti, mutta ei ainakaan vielä tavallista enempää