Mielipide

”Osaran aukeilla” kunnostettiin Pohjois-Suomen metsät

Aiemmin metsät ovat palaneet kerran kolmessasadassa vuodessa.

Maassamme on koettu monia metsänkäytön vaiheita, jotka ovat lisänneet puuvarojamme ja samalla kasvattaneet kansallista vaurauttamme.

Metsien vuotuinen kasvu on nykyisin 110 miljoonaa kuutiota. Vaikka siihen vaikuttavat luonnon omat, ihmisestä riippumattomat tekijät, myös ihminen on merkittävä vaikuttaja.

Aiemmin metsät ovat palaneet kerran kolmessasadassa vuodessa, ja tuhkalannoitus on kasvattanut entistä vahvemman puuston. Hoitotyössä on käytetty samoja luonnonmenetelmiä.

Meillä tehtiin vuosi­kymmeniä sitten valtava metsänhoitotyö, pääosin 1950-luvulla ja jatkuen vielä 1960-luvulle. Pohjois-Suomessa oli havaittu tuolloin erikoinen ilmiö.

Kuusikot alkoivat kuivua ja kuolla ja männiköt kasvaa heikkoa mutkikasta riukua, josta ei saatu tukkia. Pohjois-Suomessa oli näitä alueita satojatuhansia hehtaareja.

Kuusikoiden näivettyminen johtui maaperän kylmenemisestä. Tiheä kuusikko peitti sen, eikä aurinko päässyt sitä lämmittämään, jolloin kaikki elämä vähitellen sammui.

Lopuksi muodostui pintaa suojaava kunttakerros, minkä jälkeen kuuset alkoivat kuolla. Männyistä ei saatu tukkipuuta ilman harventamista.

Asiaa tutkimaan kutsuttiin metsähoitaja ja professori Nils Osara, alan opettaja ja myöhemmin Metsähallituksen pääjohtaja. Hän oli nähnyt omissa metsissään samat kuusten ja mäntyjen surkastumiset, ja hoito­työt aloitettiin viipymättä.

Pohjois-Suomeen perustettiin laajoja hoitoalueita, joissa mukailtiin luonnossa toteutunutta ”itsehoitoa”. Posion ja Pudasjärven rajalle hakattiin 20 000 hehtaarin aukko, josta kulotettiin yhdellä kertaa aina kuusituhatta hehtaaria.

Kituvat Pohjois-Suomen metsät saatiin tällä menetelmällä kasvukuntoon. Tuhkan lannoittama maaperä yltyi tehokkaaseen kasvuun.

Aluksi virisi aluskasvillisuus, kuten marjat ja sienet. Maaperä muokattiin kyntämällä, äestämällä ja kuokkimalla, ja lopuksi alue istutettiin tai kylvettiin.

Nyttemmin kulotus jää pois, koska leimikon ostaja hoitaa hakkuun, mutta aukkohakkuu varmistaa joka tapauksessa hoidon onnistumisen.

Erkki Raudaskoski

Rovaniemi

Lue lisää

Vastuullinen metsänhoito mietityttää Pirkanmaan seurakuntia – "Seurakunnissa tarvitaan viisautta kestävään metsäomaisuuden hoitoon”

Metsänomistajat pettyivät valtion kulotushankkeeseen: "Maasto on vain nokeentunut" – "Kulotus onnistui erinomaisesti", vastaa toteuttaja

WWF:n uusi ohjelma edistää metsien vastuullista käyttöä – Stora Enso lähti mukaan yhteistyöhön

Yle uutiset: Metsähallitus kulottaa metsää Savonrannalla – töiden aikana voi esiintyä runsaasti savua