Mielipide

Yritysvastuulaki turvaamaan ihmisoikeuksia

Ihmis­oikeuksien polkeminen heikentää suomalaisen työn kilpailu­kykyä.

Maailmassa on kansainvälisen työjärjestön ILO:n arvioiden mukaan 152 miljoonaa lasta, jotka joutuvat tekemään työtä niin, että se haittaa heidän koulun­käyntiään. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti valtiot ovat sitoutuneet poistamaan pakkotyön ja lapsityön käytön maailmasta viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Olemme myös sitoutuneet työntekijöiden oikeuksien parempaan kunnioittamiseen ja turvallisten työolosuhteiden takaamiseen.

Kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta ilman yrityksiä ja niiden merkittävämpää panosta.

Monien yritysten valta kasvaa. Esimerkiksi maailman kymmenen suurimman yrityksen markkina-arvo on yhteensä yhtä suuri kuin maailman 146 köyhimmän valtion yhteen laskettu bruttokansantuote. Valtioiden rooliin kuuluu varmistaa, että yritykset toimivat oikein, ja että ne edistävät kestävää kehitystä ja kunnioittavat ihmisoikeuksia.

Kansainvälisillä tuotanto­ketjuilla on huomattava merkitys näiden tavoitteiden saavuttamisessa. ILO:n arvioiden mukaan noin 450 miljoonaa ihmistä työskentelee kansainvälisissä tuotantoketjuissa ja 80 prosenttia maailman­kaupasta kulkee niiden kautta vuosittain.

Kun parannamme työntekijöiden oikeuksia tuotantoketjuissa, voimme poistaa pakko- ja lapsityötä ja nostaa ihmisiä pois köyhyydestä.

Unicef arvioi, että kansainväliset tuotantoketjut vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti jopa miljardin lapsen elämään. Vaikutukset voivat olla joko positiivisia taikka negatiivisia. Esimerkiksi vanhempien palkka vaikuttaa suoraan lasten mahdollisuuksiin käydä koulua tai päästä lääkäriin. Yritykset voivat myös vaikuttaa monin myönteisin tavoin tuotantopaikkojensa lähiyhteisöihin.

Esimerkkejä negatiivisista vaikutuksista ovat juuri lapsityö, vanhempien surkea palkka tai huonot ja vaaralliset työolot sekä nuorten työntekijöiden oikeuksien rikkominen. Ympäristön, esimerkiksi pohjaveden saastuminen vaikuttaa merkittävästi lasten ja muidenkin kansalaisten terveyteen.

Suomalaisten yritysten vastuullinen toiminta edistää vahvasti kehityspoliittisia tavoitteita. Yksi painopisteistämme on ihmisarvoiset työpaikat ja elinkeinot, jotka luovat peruspilarin ihmisten hyvinvoinnille ja toimivalle yhteiskunnalle.

Suomella on paljon osaamista vastuullisen yritys- ja elinkeinotoiminnan edistämisestä. Tavoitteemme onkin parantaa kansainvälisen liiketoiminnan sääntöjä niin, että ne tukisivat vahvemmin yritystoiminnan kehittymisen edellytyksiä ja vastuullisuutta sekä sovittujen standardien noudattamista kehitysmaissa.

Suomi on maa, jossa on korkeatasoinen ihmisoikeuksia suojaava kansallinen lainsäädäntö. Yritykset ovat kuitenkin ulkoistaneet tuotantonsa moniin sellaisiin halvemman työvoiman maihin, joissa valtio ei turvaa ihmisoikeuksien toteutumista. Ihmisoikeuksien polkeminen heikentää samalla suomalaisen työn kilpailu­kykyä ja vaikeuttaa vastuullisesti toimivien yritysten asemaa markkinoilla.

Vaikka monet suomalaiset yritykset huolehtivat jo nyt toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista, eivät kaikki toimi samalla tavalla. Esimerkiksi lapsi- tai pakkotyöllä tuotettuja raaka-aineita voi usein ostaa halvemmalla ja nopeammin. Näin käy, koska ihmisoikeuksien kunnioittaminen on yrityksille tällä hetkellä vapaaehtoista.

Yritysvastuulaki on työkalu, jolla tätä haastetta on lähdetty taklaamaan. Kunnian­himoisimmat esimerkit ovat Ranska ja Sveitsi. Yli sata suomalaista yritystä ja järjestöä on lähtenyt yhdessä kampanjoimaan vastaavantyyppisen yritysvastuulain kehittämisen puolesta. Mukana kampanjassa on sellaisia eturivin yrityksiä kuten Kesko, SOK, Fazer, Finlayson, Sampo Group ja Koti­pizza. Myös Perheyritysten liitto on mukana kampanjassa.

Laki ei lähde siitä, että yritykset pystyisivät hallitsemaan kaikki ihmisoikeuksiin liittyvät riskit. Olennaista on, että yritykset velvoitetaan noudattamaan riittävää ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuutta.

Tarvitsemme nyt peri­aatepäätöksen yritysvastuulain luomisesta, yksityiskohdat voidaan hioa lakia valmistellessa.

Aila Paloniemi

kansanedustaja (kesk.)

ulkoasianvaliokunnan jäsen

Kehityspoliittisen toimikunnan pj

Etyj:n Suomen valtuuskunnan pj

Lue lisää

Uusi kampanja haluaa Suomeen lain, joka velvoittaisi yritykset selvittämään ihmisoikeusvaikutuksensa – "Vastuu siirrettävä asiakkailta yrityksille"

Kongo on mineraalien suurvalta

Koripallovalmentaja tylyttää alaikäisten ammattilaisurheilua ulkomailla – "Organisoitua lapsityövoimaa"

Laiskat lapset, mukavuudenhaluinen kansa