Yksinäisyys sairastuttaa monta ikäihmistä - Lukijalta - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Mielipide

Yksinäisyys sairastuttaa monta ikäihmistä

Suomessa on tällä hetkellä yli miljoona yhden ihmisen taloutta. Yli 65-vuotiaista 70 prosenttia asuu yhden hengen talouksissa. Tutkimusten mukaan heistä 4–5 prosenttia kokee jatkuvampaa yksinäisyyttä. Kielteinen yksinäisyyden kokemus nakertaa kuitenkin monen ikäihmisen elämänlaatua.

Suomen kielessä yksinäisyydelle on vain yksi sana, kun monissa muissa kielissä erotetaan toisistaan vapaaehtoinen ja pakotettu yksin oleminen.

Yksin eläminen voi olla oma valinta, eikä se aina tarkoita kielteistä tunnetta. Yksin eläminen voi olla vapauttavaa ja itsenäistä eli myönteistä yksin olemista.

Vastentahtoinenkin yksinäisyys voi olla hyvin kestettyä. Vain ihminen itse pystyy määrittelemään, miten hän kokee yksin olemisen ja sitä tulee kuulla.

Monien tutkijoiden mukaan pakotettu, vastentahtoinen yksinäisyys tappaa suomalaisia enemmän kuin sydän- ja verisuonisairaudet. Se aiheuttaa masennusta ja aktiivisuuden heikkenemistä. Masennus on riskitekijä muun muassa muisti­ongelmille.

Aktiivisuuden väheneminen heikentää toiminta- ja liikuntakykyä. Liian vähäinen liikunta ja passiivisuus ovat riskitekijöitä monelle sairaudelle. Pakotettuun ja vastentahtoiseen yksinäisyyteen voi liittyä univaikeuksia, pelkoa, hylätyksi tulemisen tunnetta ja ahdistusta.

Tarvitaan lisää tutkimusta syrjäyttävästä yksinäisyydestä sekä olemassa olevien hyvien käytänteiden ja toimintamallien kokoamista, kehittämistä ja jalkauttamista osaksi palvelurakennetta. Ikäihmisten hoitoon ja hoivaan tarvitaan lisää henkilökuntaa, jolla on aikaa aidosti kohdata ikäihmisiä.

Tarvitsemme lisää vapaaehtoisia liikunta- ja kulttuuri­kummeja ikäihmisille, jotta osallisuus ja osallistuminen mahdollistuvat.

Yhteiskunta tarvitsee lisää välittämistä; ihmisiä, jotka haluavat ja uskaltavat kysyä vieraaltakin, kuinka voit ja tarvitsetko apua. Välittävässä yhteiskunnassa pidetään kaikista huolta. Vastuu tästä kuuluu kaikille ja tähän kasvattaminen on aloitettava varhain.

Välittävässä yhteiskunnassa luodaan tietoisesti eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien kohtaamisareenoita, joissa toteutuu toinen toisensa arvostaminen ja oppiva vuorovaikutus.

Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Muistiliitto ry:n hallituksen pj.

Lue lisää

Kriisin keskellä välittäminen entistä kovempi juttu

Viidessä vuodessa eläkeläisestä ja pikkupojasta on kasvanut ylimmät ystävät – "Ei tässä edes ajattele, että tekee vapaaehtoistyötä"

Kaveritoiminta tuo kehitysvammaiset ja -vammattomat yhteen – "Sä olet yksi mun parhaimmista frendeistä"

Hoitajien arvokasta työtä tuettava