Mielipide

Vaelluskalat aidosti mukaan hallitusohjelmaan

Lukijalta 01.03.2019

Vesivoimayhtiöiden johtajat kertoivat toiveensa vaelluskalakysymyksistä yliökirjoituksessa (MT 20.2.). Se antaa suppean ja vääristyneen kuvan niistä keinoista ja velvoitteista, joita eri osapuolilla on vaelluskalakantojen hoidossa.

Suomen vesilaki lähtee aiheuttaja maksaa -periaatteesta. Vesirakentamisen aiheuttamat haitat ja menetykset on hyvitettävä täysimääräisesti toimenpiteillä (kalatiet, elin­ympäristökunnostukset, istutukset). Rahalla korvataan vain menetykset, jotka eivät millään keinoin ole toimen­piteillä hoidettavissa.

Lisäksi vanhoja, nyky­tilanteeseen sopimattomia ­velvoitteita voidaan muuttaa, jos olot vesistössä ja kalakantojen hoitokeinoissa ovat oleellisesti muuttuneet.

Voimayhtiöiden herääminen onkin vastaisku sille, että kalatalousviranomainen on pannut vireille Ii- ja Kemi­jokien velvoitteiden muutoshakemukset, joissa uusina toteutuskeinoina vaaditaan muun muassa kalateiden rakentamista.

Mitä pitempään Kemijoki Oy ja Pohjolan Voima vastustavat kalatalousvelvoitteiden muutosta, sitä kalliimmaksi se heille tulee. Myös mahdollisuudet säilyttää vaelluskalojen perimäaineksen monimuotoisuus vähenee.

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuunsa tuntevien yhtiöiden tulisi toimia velvoitteiden muutosprosesseissa aktiivisina osapuolina, ei jarruttajina.

Kirjoituksessa esitettiin myös mahdollisuutta ekologisen kompensaation käyttämiseen. Tällä tarkoitetaan hieman yksinkertaistaen sitä, että vesistön pilaaminen tai virtavesien tuhoaminen mahdollistettaisiin, kunhan sitten jossain toisaalla, mahdollisesti aivan eri osassa maata (tai jopa maanosaa), tehtäisiin vesistöjä puhdistavia tai virtavesioloja parantavia toimia.

”Ekologinen kompensaatio” kuulostaa jalolta, mutta se mahdollistaa ympäristövastuun välttelyn ja synnyttää väistämättä kiistoja siitä, missä ja miten pilaaminen ja ympäristömuutos hyvitetään.

Seuraava hallitusohjelma tarvitsee panostuksia vesiluonnon suojaamiseksi ja vaelluskalakantojen elvyttämiseksi.

Vesilakia pitää uudistaa niin, että kalatalousvelvoitteiden asettaminen mahdollistuu myös tapauksissa, joissa niitä ei alkuperäisissä luvissa ole. Valtion panostusta tarvitaan vesistökunnostuksiin ja vaellusesteiden purkamiseen.

Virtavesissä on paljon pieniä, käytöstä poistuneita tai käyttöikänsä päässä olevia voimalaitoksia, joiden poistamiseen valtion tulee osallistua.

Antti Ylitalo

ympäristöneuvos, eläkkeellä

Kuopio

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT