Mielipide

Annetaan luonnon lentävien arkkitehtien elää

Luonnon arkkitehtejä on tapettu surutta 1970-luvulta lähtien. Tarkoitan arkkitehdillä korppia, varista ja harakkaa. Pienten haukkojen ja pöllöjen menestys on kuitenkin paljolti kiinni varislintujen hyvinvoinnista, koska nämä rakentavat vankkoja pesiä pienille peto­linnuille.

Viime vuosien ilahduttava luontohavainto on ollut pahasti taantuneen tuulihaukkakannan elpyminen pesäpönttöjen turvin. Selvästi voidaan tehdä se johtopäätös, että tärkein tuulihaukan kantaa rajoittava tekijä oli pesäpaikkojen puute.

1960-luvulla ennen tuulihaukkakannan romahdusta laji pesi lähes pelkästään vanhoissa variksenpesissä. On onni, että tuulihaukka pystyy pesimään myös ihmisen rakentamissa pöntöissä.

Muilla pienillä haukoilla ja pöllöillä, jotka eivät suostu pesimään ladon seinään kiinnitetyssä pöntössä, on huutava asuntopula.

1960-luvulla variksia oli runsaasti ja jokaisessa pienessäkin metsikössä oli useita vanhoja variksenpesiä. Tiedän asian, koska olen tuolloin aktiivisesti pesiä etsiskellyt ja paljon kiipeillyt korkeiden mäntyjen latvoissa pesiä tutkien.

Tuolloin oli kunnia-asia maaseudun poikien keskuudessa pystyä ilman apuneuvoja kiipeämään sileäkaarnaiseen, oksattomaan mäntyyn.

Tuulihaukan lisäksi ainakin nuolihaukka ja sarvipöllö ovat lajeja, joiden pesintää varmasti häiritsee variksen pesien puute.

1960-luvun puolivälin paikkeilta muistan kevään, jolloin kaksi sarvipöllöparia pesi puolen kilometrin etäisyydellä toisistaan. Toinen pesi variksen ja toinen harakan vanhassa pesässä.

Ravinnon puute ei voi olla sarvipöllön yleistymisen esteenä, koska pikkujyrsijöitä riittää tuulihaukallekin.

Korppia, varista ja harakkaa nimitettiin aikaisemmin terveys­poliiseiksi, koska merkittävä osa niiden ravinnosta koostuu haaskoista. Varis­linnuilla on oma, tärkeä tehtävänsä luonnossa, ja ne kuuluvat osana myös suomalaiseen maalaismaisemaan.

Itse olen kokenut nämä linnut tärkeiksi räkättirastaiden vähentäjiksi. Räkätti on kaikkein pahin puutarhojen tuholainen. Se on yleistynyt rajusti varisten ja korppien järjettömän vainon seurauksena.

Korppi yleistyi takavuosina rauhoituksen johdosta. Oli ilo seurata viitisen vuotta sitten korpin päivittäistä partiointia etsiskelemässä rastaiden poikasia. Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, koska korpit laittomasti tapettiin. Nyt tämä uljas ja älykäs lintu lentelee vain harvoin kylämaisemassa.

Riistaa eivät varislinnut pysty hävittämään. 1960-­luvulla oli metsäkanalintuja runsaasti aivan asutuksen liepeillä saman­aikaisesti runsaan variskannan kanssa. Kanalintujen taantuminen johtuu vanhojen metsien hävittämisestä.

Suomen luontoon kuuluvat pedot eivät tuhoa riistaa, vaan pitävät niiden perimää mahdollisimman terveenä hävittämällä heikkoja ja sairaita yksilöitä ja estämällä niiden lisääntymisen.

Petoviha on peräisin ajalta, jolloin ei tiedetty mitään eliöiden perimän geneettisestä rappeutumisesta ja siitä aiheutuvista sairauksista ja elin­kelpoisuuden alenemisesta.

Jorma Heinonen

Laitila

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hirvenlihaa markkinoille

Isot eläimet liikkeellä

12-vuotias Tilta Urpilainen kaatoi hirvenvasan