Mielipide

Sahoja ei saa enää unohtaa

Kabineteissa mietitään hallituksen kokoonpanoa ja sen ohjelmaa. Olen huolissani sahateollisuuden puolesta.

Ettei taas kävisi niin, että sahateollisuuden rooli suomalaisen kansantalouden kasvun ja suomalaisten hyvinvoinnin edistäjänä unohtuu hallitusneuvotteluiden melskeissä. Muistaakseni missään viime vuosikymmenien hallitusohjelmissa ei ole otettu huomioon sahatalouden erityispiirteitä ja ongelmia.

Tämä on merkillistä, koska sahatavara on Suomen kuudenneksi tärkein vientituote. Sahatavaran viennin arvo ylitti vuonna 2017 1,6 miljardia euroa.

Sahat ovat sijaintipaikkakuntiensa talousvetureita. Ne työllistävät välittömästi noin 9 000 ja välillisesti vajaat 30 000 henkeä. Sahat tuovat tuloja metsänomistajille. Vuosittaisista kahden ja puolen miljardin euron kantorahatuloista tukin osuus on kaksi kolmasosaa.

Sahateollisuus edustaa ekotaloutta parhaimmillaan. Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia ja hiili sitoutuu puutuotteisiin elinkaaren ajaksi. Sahoilla käytettävä energia on peräisin uusiutuvista lähteistä. Prosessissa syntyy enemmän energiaa kuin sitä kulutetaan. Elinkaaren lopussa sahatavara voidaan hyödyntää energiaksi.

Tätä taustaa vasten en voi kuin hämmästellä, miten julkinen valta on jättänyt metsä- ja biotalouden peruspilarimme lapsipuolen asemaan lukuisilla eri talous- ja yhteiskuntapolitiikan alueilla. Otetaan esimerkiksi energiatuet, puumarkkinat ja puualan koulutus.

Sahoja hylkivä energiatukipolitiikka on oikaistava. Puutekniikan diplomi-insinöörejä ei valmistu enää juuri mistään, ja etenkin sahateollisuudessa osaajista on huutava pula.

Tässä vain jokunen esimerkki. Sahojemme toimintaedellytykset eivät näytä kiinnostavan poliittisia päättäjiämme ollenkaan. Toisin on kilpailijamaissamme Ruotsissa, Saksassa ja Itävallassa.

Kabinettien puupöytien äärellä on aika herätä.

Matti KokkinenMäntsälä
Sahoja hylkivä energiatuki­politiikka on oikaistava.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sahoja ei saa enää unohtaa

Lobbaus osa demokratiaa

Aseistariisunnan aika