Mielipide

Ravinnetasapainon parantaminen vaatii perusteellista muutosta

Ylen 30.4. julkaisema Suomen maatalouden vesiensuojeluun liittyvä haastatteluni on herättänyt keskustelua Maaseudun Tulevaisuudessa.

Haastattelussa tärkein jäi sanomatta: kun me säätiössä puhumme maatalouden päästöistä, ei tarkoituksenamme ole syyllistää viljelijöitä vaan löytää yhdessä ratkaisuja vesistöjä rehevöittäviin valumiin.

Suomessa etenkin lantafosforin alueellinen kertymä ylläpitää peltojen korkeita fosforilukuja, mikä lisää ravinnevalumia ja huonontaa vesistöjen tilaa.

Vika ei ole yksittäisissä viljelijöissä, vaan koko systeemiä on muutettava niin, että se kannustaa paremmin lannan prosessointiin ja kuljettamiseen pois ravinneylijäämäisiltä alueilta.

Lantafosforin ylimäärä kasvien tarpeeseen nähden on Pohjanmaalla 58, Etelä-Pohjanmaalla 30, Satakunnassa 27 ja Varsinais-Suomessa 13 prosenttia. Lisäksi Varsinais-Suomessa, Saaristomeren valuma-alueella, 40 prosenttia pelloista on jo fosforiluokissa ”korkea tai arveluttavan korkea”, eli niille ei pitäisi lisätä fosforia lainkaan.

Kaikesta Suomen lanta­fosforista ainakin 20 prosenttia arvioidaan olevan väärässä paikassa.

Koska lannan prosessointiaste on Suomessa vain 6 prosenttia, on selvää, ettei ongelmaa voida nykymallilla ratkaista. Koska ylimääräinen lanta ei häviä mihinkään, on selvää edellä mainittujen prosenttienkin valossa, että sitä menee peltoihin tietyillä alueilla liikaa kasvien tarpeeseen nähden.

Maaperään kertyneen fosforin vapautuminen kestää 20–30 vuotta. Me suomalaiset arvostamme puhtaita vesiä ja kotimaista ruokaa. Samalla kukaan meistä ei halua uudestaan viime kesän kaltaista levätilannetta sisävesille ja Itämerelle.

Vesiensuojelutoimia on maataloudessa tehty jo kymmenien vuosien ajan, mutta pysyviä tuloksia ei voida saada, jos perusongelmaan, fosforin kertymiseen tietyille peltomaille, ei puututa. Siksi alueellisen ravinnetasapainon haaste pitää ratkaista määrätietoisesti yhdessä.

Ratkaisun avaimia voidaan löytää paitsi sääntelyn kautta, myös muuttamalla ympäristökorvausjärjestelmää niin, että se kannustaa ravinnealijäämäisten alueiden viljelijöitä ottamaan vastaan orgaanisia lannoitteita.

On hyvä, että hallinnossa on suunnitteilla uusia keinoja lantaongelman ratkaisuun.

Marjukka PorvarijohtajaPuhdas Itämeri -hankkeet John Nurmisen Säätiö
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tutkija esittää: Ravinnevalumat alas lisäämällä kasvipeitteisyyttä ja pudottamalla fosforiluku jopa alle kymmeneen

Syken tutkija tehostaisi ympäristökorvausta entistä voimakkaammalla kohdentamisella: lohkon sijaan korvaus kuivatusalueelle

Ville Niinistö: "Suomi ylittää lannan takia ammoniakkipäästörajat" – vaalipaneelissa huudeltiin ravinnesanktioiden perään