Mielipide

Vasemmistoenemmistöinen hallitus?

Keskusta tarvitsee nyt toimittaja Jukka Koivulan mukaan poliittisia voittoja, jotta se voi perustella kannattajilleen osallistumisensa vasemmisto­vetoiseen kansanrintamahallitukseen (MT Uutistausta 27.5.).

Kaavaillulla paikkajaolla (7, 5, 3, 2, 1) kyseessä on kuitenkin vasemmistoenemmistöinen hallitus.

”Jos erimielisyyttä ilmenee, asia päätetään äänestämällä”, säädetään laissa valtioneuvostosta. Pääministerillä on yksi ääni kuten muillakin ministereillä. Hän on siten eräänlainen hallituksen primus inter pares eli ensimmäinen vertaistensa joukossa.

SDP voi muodostaa Rinteen hallituksessa voittavan koalition keskustan (12–6), vihreiden (10–8) tai vasemmistoliiton (9–9) kanssa – äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan eli pääministerin ääni. RKP:tä ei kaivata mihinkään koalitioon, joten sen äänivalta eli hallitusvalta on pyöreä nolla.

SDP olisi vaa’ankielenä kolme kertaa useammin kuin mikään kolmesta muusta hallituspuolueesta, kun puolueet asetetaan mihin tahansa järjestykseen. Keskustan sanan- tai määräysvalta hallituksessa on siten vain kolmannes pää­ministeripuolueen äänivallasta eli yhtä suuri kuin vihreillä tai vasemmistoliitolla.

Ahon hallituksessa kokoomuksella oli yhtä vähän valtaa ja Lipposen hallituksissa vielä vähemmän (1/4). Valtaa on tässä mitattu Shapleyn-Shubikin indeksillä (SSI).

Suomeen on siten syntymässä vasemmistoenemmistöinen hallitus, vaikka vasemmistolla on vain 56 paikkaa eduskunnassa. Lipposen vasemmistoenemmistöisessä ykköshallituksessa (1995–99) niitä oli vasemmistolla sentään 85.

RKP:n toinen ministerinpaikka tasaisi hieman voimasuhteita ja antaisi sille edes hitusen hallitusvaltaa.

Seppo Heinonen taloustieteiden maisteri Vantaa
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kommentti: Rinteen hallitus retkelle Luotoon

Halla-aho ja Rinne tapasivat Kultarannassa: "Tässä ei käydä mitään hyvän ja pimeyden voimien välistä kamppailua"

Sipilä: "Jatkan kansanedustajana työtä Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan hyväksi"