Mielipide

Päätösten vaikutuksia on seurattava

Hankkeita rahoittaessa voisi jälkikäteen enemmän seurata, mitä rahoilla saatiin aikaan. Tätä kaipaisin päätöksenteon eri yksiköissä, kunnissa, kaupungeissa, maakunnissa ja valtionkin rahoittamissa kohteissa.

Sanoin uuden eduskunnan toisessa puheenvuorossani, että tuntuu siltä, että oli asia digi, bio tai sote, niin sellaisiin projekteihin kyllä aika reilusti annetaan rahaa.

Toimittaja Pekka Alarotu kertoi minun tehneen eduskunnassa rajun syytöksen valtiontalouden tarkastusviraston niskaan heti kättelyssä ( MT 24.5.). Kyseessä on enemmänkin aito kaipuu hankkeiden vaikuttavuuden seurannasta, eikä suinkaan raju syytös tarkastusvirastolle.

Päätöksissä yleensäkin voisi palata enemmän miettimään taaksepäin, että miten se vaikuttavuudeltaan meni. Kannattiko? Mitä isompi rahasumma, sitä tärkeämpää olisi tarkastella vaikuttavuutta jälkikäteenkin.

Digi- tai tietokonesysteemeihin on käytetty paljon yhteisiä varoja. Miksi esimerkiksi sotepuolella on kuuleman mukaan satoja erilaisia tietojärjestelmiä tai systeemejä, jotka eivät keskustele keskenään? Onko tätä kukaan valvonut tai ohjeistanut?

Onko aina biotuote todella sellainen tuote, jonka valmistus on biota kaikissa vaiheissa? Onko koko kokonaisuutta tarkasteltu vai vain lopputuote? Onko sähköautojen akun valmistus vahva ympäristöteko kokonaisuudessaan?

Paljonko tyssähtäneeseen sote-valmisteluun meni yhteensä rahaa kunnissa, kaupungeissa, maakunnissa, valtiolta? Tuntuu, ettei kukaan tiedä.

Käytetyn rahan määrä ei aina ratkaise vaikuttavuutta. Ei kotitaloudessa, eikä julkisessa taloudessa. Kaipaisin pitkäjännitteisempää kokonaisuuden tarkastelua meidän päättäjien päätöksiin, varsinkin jos kyseessä on iso rahallinen juttu.

Asiaa voitaisiin ehkä kysyä toisin. Olisiko tarkemmasta vaikuttavuuden seurannasta mitään haittaa maamme ja kuntiemme taloudelle?

Minna Reijonen kansanedustaja (ps.)
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Passipaikalla: Muskelit pullistelevat

Kannattaa äänestää

Passipaikalla: Pako oikealta