Mielipide

Avohakkuun maisema muistuttaa savannimetsää

Ilmastonmuutos, hallitusohjelma ja metsien käyttö ovat nostaneet paljon uusia seikkoja pohdittavaksi. Perusteet avohakkuiden vastustamiselle ovat jääneet mielikuvien tasolle. ”Ruma avohakkuu” -näkemyksen perusteella ympäristöjärjestöt ovat asettaneet metsätalouden kyseenalaiseksi elinkeinoksi. Kyselyjen mukaan se ei miellytä suomalaisen katsojan silmää. Maisemien hyväksyttävyyttä on tosin tutkittu myös muualla maailmalla ja saatu toisenlaisia tuloksia.

Luin tutkimuksen ihmisen evoluutiosta Itä-Afrikan savanneilta. Se oli ihmisen kehityksen elinympäristö ja maisema, joka on periytynyt geeneihimme.

Savannien metsämaisemaa on tutkimuksissa verrattu muihin ja sitä pidettiin miellyttävimpänä. Elinympäristö oli ihmiselle edullinen; pienet puuryhmät olivat turvapaikkoina pedoilta ja toisaalta paikkoja väijyä saalista. Sadekausi herätti kasvillisuuden, mutta kuivuus muutti maaston välillä alttiiksi kulolle. Suuret puut säilyivät palon yli ja tarjosivat ruokaa.

Pohjoisen havumetsän tärkein ominaisuus on dynaamisuus, kyky uusiutua vakavien häiriöiden jälkeen. Metsäpalo on näistä tärkein ja voi polttaa alueita kerralla kymmeniä tuhansia hehtaareja. Viimeisin näistä oli Keski-Ruotsissa vuosi sitten ja suurin kulo meillä vuonna 1960 oli 20 000 hehtaaria Sallassa.

Suuren kulon jälkeinen maisema muistuttaa afrikkalaista savannia. Palo päättyy suon, puron tai järven laitaan, jonne jää aina osin palaneita havupuita. Ne siementävät ajan kuluessa hiiltyneen maaperän ja lehtipuiden siemeniä kulkeutuu tuulen mukana etäältäkin.

Nykyisin metsänhoidon arkeen avohakkuissa kuuluvat säästöpuut. Päätekorjuussa ei korjata kuolleita ja osin kuorensa pudottaneita runkoja. Jätettävät puut muistuttavat savannien puuryhmiä. Ne muodostavat kolmiulotteiden näkymän, joka tasaantuu 3–5 vuodessa taimikon varttuessa. Avomaisema täyttyy muutamassa vuodessa maaperästä elpyvistä siemenpankeista ja maitohorsman kukinnoilla.

Kauneus on katsojan silmässä ja suomalaiset arvostavat tutkimusten mukaan näkyvyyttä, avoimuutta, helppokulkuisuutta, vaihtelevuutta, vesistöjä kaukomaisemaa. Yksittäiset suuret puut niin ikään parantavat. Avohakkuu on tällaisten näkymien avaamiseksi tarpeen kuten myös siemenpankeista elpyvät usein harvinaiset paahdelajit.

Simo Hannelius metsänhoitaja Kauniainen
Suomalaiset arvostavat näkyvyyttä, avoimuutta ja helppo­kulkuisuutta.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Väitös: Ilmastonmuutos kiihdyttää hiilen vapautumista järvistä

Vitsaus taimikoille, korvaamaton luonnolle: Tunnetko tämän havisevan puun eliöstön?

Värillä on väliä