Mielipide

Mikä on keskustan idea ja tarkoitus?

Keskusta etsii puheenjohtajaa. Halukkaita on vähän. Vain Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni ovat pyrkimässä puheenjohtajaksi. Annika Saarikon nimi on jatkuvasti esillä, vaikka hän ei pyri puheenjohtajaksi syksyllä 2019. Voi kysyä, valitseeko keskusta syksyn 2019 ylimääräisessä puoluekokouksessa puheenjohtajan vai Annikka Saarikolle äitiysloman sijaisen.

Saarikkoon kohdistuneet toiveet ihmetyttävät. Hänen nimensä esillä pitäminen vaikeuttaa syksyllä valittavan puheenjohtajan asemaa.

Ajatteleeko keskustan valtaeliitti asiaa niin lyhytjänteisesti, että syksyllä 2019 valitaan väliaikainen pätkäjohtaja, joka talven jälkeen potkaistaan pois ja valitaan Saarikko kesän 2020 sääntömääräisessä puoluekokouksessa puheenjohtajaksi?

Hätäisesti toteutetut keulakuvan vaihtamiset eivät keskustaa auta. Puolue on hukannut oman identiteettinsä. Peruskannattajakunta on kutistunut pahaenteisen pieneksi.

Onko keskusta edes kiinnostunut vanhamaalaisliittolaisten äänistä tai Paavo Väyryselle äänensä antaneista, joita oli 2018 presidentinvaaleissa 185 000.

Kysymys kuuluu, miksi Halla-ahon perussuomalaiset voittivat eniten juuri keskustalta? Vastaus kuuluu, että kansallismielisyys ei ole kuollut.

Politiikassa saa puolustaa suomalaisia. Ihmiset eivät tykkää, kun suomalaisia syyllistetään ilmastonmuutoksesta ja vanhalla autolla ajamisesta.

Siniseen tulevaisuuteen loikannut Timo Soini toi politiikkaan niin sanotun hillotolppa-käytännön. Soinin hillotolppana oli ulkoministerin paikan turvaaminen loppuvaalikaudeksi.

Keskusta omaksui Soinin käytännön nopeasti. Viime vaalikaudella keskustalaisen hillotolppailun suunnannäyttäjänä toimi eduskunnasta pudonnut Paula Lehtomäki, jonka pääministeri Juha Sipilä otti valtiosihteeriksi.

Äänestäjien hylkäämälle Lehtomäelle järjestyi valtiosihteerinä liki puolta parempi palkka kuin kansanedustajalla. Vaalikauden loppupuolella hänelle järjestettiin vielä paremmin palkattu pesti Pohjoismaiden neuvostoon.

Antti Rinteen hallituksessa määräaikaisten valtiosihteerien määrä kasvoi tuntuvasti. Kasvua selittää ennen kaikkea se, että oli paljon vaaleissa pudonneita kansanedustajia, joita hallituspuolueet (myös keskusta) nimesivät valtiosihteereiksi.

Rinteen hallitus kolminkertaisti valtiosihteerien määrän ja tuplasi erityisavustajien määrän. Valtiosihteerien runsas määrä keventää ministereiden työtaakkaa, mutta kohtuus kaikessa.

Toivottavasti keskustan uusi puheenjohtaja huolehtii, että vaalikaudella 2019–2023 valtiosihteerin paikkaa ei käytetä siirtotienä vielä paremmin palkattuun palkkiovirkaan, kuten tapahtui Lehtomäen kohdalla.

Keskustan kannatus ei nouse hillotolppien rakentelulla, mutta nousu voisi lähteä kansan syvien rivien ajatusten oivaltamisesta.

Harri Mäki-Petäjä

Kannus

Keskustan kannatus ei nouse hillotolppien rakentelulla, mutta nousu voisi lähteä kansan syvien rivien ajatusten oivaltamisesta.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valtiovarainministeri Lintilä joutuu olemaan välillä vähän ikäväkin: "Ministeriöiden toiveet menivät reilusti pitkiksi, punakynää on käytetty"

Ei pakolaisia Suomeen Välimereltä – Keskustan puheenjohtajaksi pyrkivät Kaikkonen ja Kulmuni peräänkuuluttavat Euroopan laajuista ratkaisua

Karsikaa puolueita