Mielipide

Aluekehittäminen ei voi perustua suuruuden logiikkaan

Suomessa on vakiintunut käsitys, että ainoastaan suuret ja tehokkaat alueet voivat menestyä. Ajatellaan, että ­kehittämistoimet on keskitettävä Etelä-Suomen suurimmille keskusseuduille.

Tällaisen ajattelun juuret ovat Yhdysvaltojen ja Keski-­Euroopan suurkaupunki­alueiden todellisuudesta syntyneissä kehitysmalleissa.

Niiden kritiikitön sovittaminen Suomen oloihin jättää huomioon ottamatta maan­tieteemme luonteenomaisimmat piirteet: pienen väkiluvun, pitkät etäisyydet, harvan asutuksen, suuren maaseudun ja pienet keskukset. Alue­rakenteemme perusolemus on pienten paikallisyhteisöjen mosaiikki.

Suomen aluekehittäminen ja monipuolisen hyvinvoinnin edistäminen eivät voi perustua suuruuden logiikkaan, huippuyksikköajatteluun ja menestyksen tavoitteluun muutaman superalueen kautta. Tällainen valinta ei myöskään maksimoi Suomen kilpailukykyä.

Meidän mahdollisuutemme on edellytyksiä luova kehittäminen, jossa kullekin paikallistaloudelle annetaan mahdollisuus kehittyä omista lähtökohdistaan.

Suomen on muutamien ennalta määriteltyjen ­”innovaatiokeskittymien” sijaan kiinnityttävä globaalin virtoihin satojen omaehtoisia kehitys­polkujaan tavoittelevien paikallistalouksien kautta.

Tämä edellyttää maan kaikissa osissa yhteiskunnan takaamaa fyysisen liikenteen ja tietoliikenteen infrasruktuuria, peruspalvelujen tarjoamista lähietäisyydeltä, lähikouluja, kattavia kirjastopalveluja sekä hajautettua korkeakoulu­verkostoa.

Poliitikkojen, iltapäivälehtien kolumnistien, ajankohtais­ohjelmien juontajien, tviittaajien ja kaikkein vähiten aluetutkijoiden asia ei ole tehdä jakoa menestyviin ja menestymättömiin alueisiin.

Oikeudenmukaisuus ja sivistysvaltion ihanne edellyttävät kaikkien kansalaisten hyvän elämän edellytysten turvaamista asuinpaikasta riippumatta. Edellytyksiä luovan kehittämisen avulla syntyy keskusten lisäksi myös maaseudulle kiinnostavia asetelmia.

Muutamiin keskus­seutuihin tukeutuva strategia ei anna sattumalle riittävästi mahdollisuuksia. Suuruuden logiikkaan perustuva alue­kehittäminen kykenee siivilöimään vain murto-osan tulevien menestys­tarinoidemme aihioista.

Monimuotoisesta paikallisuudesta nousee Suomen menestys. Myönteisille sattumille on annettava maksimaalinen mahdollisuus.

Hannu Katajamäki

aluetieteen emeritusprofessori

Vaasan yliopisto

Monimuotoisesta paikallisuudesta nousee Suomen menestys.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Uutistausta: Keskustan puheenjohtajakiertueen olisi syytä käynnistyä jo kesähelteillä

Puunjalostus metsien keskellä on viisasta alue- ja ilmastopolitiikkaa

Tämä kunta rikkoo stereotyyppisen käsityksen syrjäseudusta: "Se, että alue kasvaa ja siellä on krooninen asuntopula, on Suomessa mihin tahansa verrattuna poikkeuksellista"