Mielipide

Suomen metsät – hiilinielu vai päästölähde

Keskustelu Suomen metsien hiilensidontakyvystä on hämmentänyt kansalaisia. Mediasta saamme tietoa ensin yhdeltä asiantuntijalta/professorilta, että Suomien metsät sitovat hiiltä. Seuraavassa jutussa toinen asiantuntija/professori tyrmää nämä tiedot ja väittää, että Suomen metsät olisivat päästölähde.

Hiilidioksidia on meidän metsissämme sitoutuneena enemmän kuin muualla, esimerkiksi Etelä- Euroopassa.

Lopullinen EU:n Lulucf- ohjelma (maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloussektoria koskeva ohjelma) sekä sen edellyttämä hiilen­sidonta jäsenmaissa määritellään joulukuussa.

Silloin Suomi Luken arvioiden mukaan määrittelee Suomen metsien hiilinielun EU:n komissiolle.

Tässä on kyseessä poliittinen päätös EU:n taholta eli miten Suomen metsiä käsitellään seuraavan 20 vuoden aikana.

Ajatellaan, että unohtaisimme metsien käytön kansantaloudellisen merkityksen eli työllisyyden (välittömät ja välilliset työpaikat) sekä Suomen riippuvuuden vientiteollisuudesta.

Mitä tapahtuisi, jos lopettaisimme kaiken metsien hakkuun sekä taimien raivaukset, kuten myös metsien hakkuun rakennusten sekä teiden takia? Vanhat metsät jätettäisiin hakkaamatta eikä taimikoiden raivauksessa jätetä ylimääräisiä puita kasvamaan. Metsät hoitavat itseään luonnonmukaisesti.

Vanhat metsät sitovat hiiltä eli ne pitävät hiilivarastoa yllä. Kylläkin näin, että pitävät hiili­varastoa yllä, mutta ne eivät lisää tätä hiilivarastoa.

Mikä on tilanne 50 vuoden kuluttua, kun nämä vanhat hiilivarastot alkavat kuolla luonnonmukaisesti. Silloin ne tuottavat kuolleiden puiden hajoamiskaasuja eli metaania ilmaan. Metaani on myös kasvihuonekaasu. Soiden hakkuisiin en tässä ota kantaa.

Kasvava ja hyväkuntoinen metsä sitoo hiiltä ja on näin hiilinielu. Metsä on hiilinielu, kun hiilivarasto kasvaa. Puuston hiilinielu on kasvun ja kokonaispoistuman erotus.

Suomen metsät kasvavat tänä päivänä Luken mukaan 107 miljoonaa kuutiota vuodessa. Siitä hakataan noin 72 miljoonaa kuutiota. Kestävä hakkuu olisi tällä hetkellä 84 miljoona kuutiota. Tulevaisuudessa se olisi 93 miljoonaa kuutiota.

Mitä tämä tarkoittaa yksityisen metsänomistajan kannalta?

Mielestäni heidän ei tarvitse potea ilmastoahdistusta hakatessaan vanhan metsänsä pois. Koska tilalle istutetaan uusi metsä ja hoidetaan sitä, niin tämä on tulevaisuudessa uusi hiilinielu.

Metsät kasvavat hitaasti. Aikajänne esimerkiksi taimikon saattamiseksi hiilinieluksi on ainakin noin 20–30 vuotta. Mutta tämä on mielestäni parempi vaihtoehto kuin että vanha metsä jätettäisiin lahoamaan eikä uutta metsää istutettaisi eikä taimikoita hoidettaisi. Harvennukset ovat tietenkin oiva keino pitää yllä metsien hyvinvointia ja sitä kautta myös hiilinielua.

Jos EU päättää Suomen metsien hiilinielusta meidän kannaltamme epäedullisesti, niin saatamme joutua tilanteeseen, että jos hakkaamme metsiämme täysimääräisesti, joudumme ostamaan päästö­oikeuksia joltain toiselta maalta. Nämä ovat mielestäni näitä vanhanaikaisia aneita, joita myös tänä päivänä käytetään lentomatkustajien mielenrauhaan.

Marja Tolonen

Oitti

Hausjärvi

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lukijalta: Mielestäni metsänomistajien ei tarvitse potea ilmastoahdistusta hakatessaan vanhan metsänsä pois

Hömppäheinistä on hyötyä

Mepit haastoivat ministeri Leppää metsätalouden kestävyydestä – "Miten saamme lopetettua monimuotoisuuden heikkenemisen?"