Mielipide

Lohipolitiikka tavoitteet ja todellisuus ristiriidassa

Itämerellä kasvavan luonnonlohen syntymäpaikkana ovat Tornion-Muonionjoki ja vähäisessä määrin Kalix- ja Simojoki. Lisäksi kalastetaan eri jokien terminaalialueilla kompensaationa istutettuja lohia. Suurin osa Itämeren pääaltaan luonnonlohesta on lähtöisin Tornion-Muonionjoesta eli Väylästä.

Suomen kalastusta säädellään vuodesta 2017 voimassa olleella lohiasetuksella. Asetuksen taustaselvittelyjen olettamus oli, että jokeen nousevien lohien määrä on noin 100 000, ja että määrä täyttää muun muassa kansainvälinen merentutkimusneuvosto määrittelemän tavoitteen 60 000 kutukypsästä lohesta, jotka tarvitaan riittävän poikastuotannon turvaamiseksi.

Asetus varhentaa kalastuksen alkamisen heti jäiden lähdettyä, ja jakson aikana ammattikalastajat voivat ottaa 25 prosenttia omasta kalastajakohtaisesta kiintiöstään eli Pohjanlahdella 6 000 lohta. Jokeen nousevien kalojen määrä perustuu Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämään noin sata kilometriä jokisuusta sijaitsevan Kattilakosken laskurin lukemiin.

Jokaisena vuonna on jääty huomattavasti alle tavoitteen. Koska nousijoista 15–20 prosenttia on kosseja eli yhden merivuoden koiraslohia, riittävä kutukantatavoite on lähes puolittunut.

Varhennetun pyynnin ongelma on, että se kohdistuu kookkaisiin ja geneettisesti arvokkaimpiin kaloihin. Kalastajakohtainen kiintiö johtaa helposti siihen, että kiduskaaren ympärille kiinnitettävät merkit käytetään isoihin yksilöihin, pienet heitetään pois, vaikka kalojen valikointi on kielletty. Poisheitot näkyvät kalojen vaurioitumisena.

Voimassaolevan Suomen ja Ruotsin välisen rajajokisopimuksen mukaan kalastuksen voi aloittaa 17. kesäkuuta. Ruotsi on pitänyt kiinni vuosittaisissa neuvotteluissa aikaisimmasta ajankohdasta, jonka keskeisenä syynä on suomalaisten varhennettu pyynti. Sopimuksessa aloittamisajankohta voi olla 29. kesäkuuta, jos kalakannan turvaaminen sitä vaatii.

Perusteet varhennetusta pyynnistä luopumiseen ovat selkeät. Vuoden 2017 asetuksen taustatekstissä on todettu, että ministeriö seuraa asetuksen tavoitteiden toteutumista ja on valmis asetuksen muuttamiseen.

Suomen ja Ruotsin kalastusviranomaisten on selkeästi parannettava yhteistyötään ja luotava vastuullisina valtioina yhteinen lohen ja taimenen hallinnointisuunnitelma. Molempien maiden on sitouduttava suunnitelman toteuttamiseen.

Merikalastuksen osalta tavoitteisiin on päästy hyvin: Ruotsin kiintiö Pohjanlahdella on täyttynyt, ja Suomen tavoite on lähellä täyttymistä. Viehe- ja soutukalastuksen osuus on huonoin tällä vuosikymmenellä, elokuun puoliväliin mennessä on ilmoitettu noin 1 200 kalaa. Kulkuverkkokalastuksesta on vain ministeriön arvio.

Luken asiantuntijalausunnon mukaan jokikalastuksen osuus nousijoista voi olla 20 prosenttia. Tällä perusteella myös spinfluga-kalastusta ja kulkuverkoilla pyyntiä täytyy tarkastella kriittisesti, kun Ruotsin kanssa neuvotellaan Tornionjoen kalastussäännöstä ensi keväänä.

Tämän kesän mediassakin huomiota saanut ongelma on lohien nousuhaluttomuus ja kesken nousun kuolevat kalat. Tätä ovat alkaneet selvittää ministeri Lepän kehotuksesta Luonnonvarakeskus Luke, Ruokavirasto ja elykeskus. Lisäksi monissa kaloissa on pyydysten aiheuttamia vaurioita ja vaurioituneen ihon vesihomekasvustoja.

Ongelma on joen eteläisillä alueilla. Kolarin pohjoispuolella ei kuolleita kaloja ole ollut kuin muutamia. Asiantuntijat ovat esittäneet epäilyjä lohen ravintoketjun muutoksista ja sen kielteisistä vaikutuksista. Pyydysten vaurioittamia kaloja on havaittu koko jokialueella, ja ilmoitetuista kaloilla yli prosentilla on ulkoinen vaurio. Ruokaviraston ensimmäiset tutkimustulokset osoittavat vesihomeen syyksi pyydysten aiheuttamat ulkoiset vauriot.

Yksinkertaisimpana vaihtoehtona epäonnistuneen asetuksen korvaamiseksi on paluu ennen vuotta 2017 voimassa olleeseen asetukseen, joka nykyistä asetusta paremmin turvaisi lohen nousun ja sen myötä riittävän poikastuotannon.

Asetuksen muutoksen maa- ja metsätalousministeriö voi toteuttaa itse, mutta puolalaisten ylettömän ajosiimakalastuksen torjumiseksi tarvitaan EU:n ratkaisu. Joen ja Haaparannan saariston kalastuksen osalta tarvitaan jämäkkää otetta neuvotteluissa Ruotsin kanssa. Tällä on ratkaiseva merkitys luonnonlohen elinmahdollisuuksille, Tornionlaakson imagolle, alueen ihmisille ja jokivarren matkailuyrittäjille.

Ministerit Jari Leppä ja Katri Kulmuni ovat reagoineet ongelmaan ja luvanneet hallituksen tarttuvan asiaan. Toivomus on, että Luken vuonna 2016 lanseeraamalle Tornionjoen lohen menestystarinalle luodaan edellytykset myös tulevaisuudessa eikä menestys muutu menetykseksi.

Matti Myllykangas

kunnallisneuvos

Muonio

Lue lisää