Mielipide

Lukijalta: Miksi uutistenlukijoilla on oltava joka päivä eri vaatteet? Entä miksi media nostaa formulat ja rallit esikuviksi?

Matti Tiilikainen miettii mielipidekirjoituksessaan kestävää kehitystä.

Nykyisin puhutaan paljon kestävästä kehityksestä. Syynä on ihmisen toiminnan aiheuttama kestämätön ilmaston lämpeneminen.

Ilmaisu kestävä kehitys sisältää toiveen jatkuvasta kasvusta. Jatkuva kasvu lienee kuitenkin mahdotonta, esimerkkinä vaikkapa pörssikurssit.

Olisiko parempi pyrkiä kestävään elintapaan? Tuotettaisiin ruoka mahdollisimman lähellä, nythän vaikkapa lihaa tuodaan Argentiinasta ja mustikoita Chilestä. Lopetettaisiin vaatteiden keinotekoinen vanhentaminen muodin avulla. Esimerkiksi naispuolisilla uutistenlukijoilla on oltava joka päivä erilainen vaatetus, mitä muotitietoiset naiset usein matkivat. Media voisi lopettaa muun muassa ilmaston lämpenemisessä kunnostautuneiden tahojen (formulat, rallit) nostamisen esikuviksi.

Nykyisin Suomen väestöä siirretään gryndereiden iloksi vimmatulla vauhdilla Kehä kolmosen sisään ja Tampereella ratikkareitin varteen ahtaisiin kerrostalokoppeihin, niin sanottuihin tehoneliöihin. Tehdään ”ikuista” hyvää. Pienten kaupunkien ja maaseudun hyvät rakennukset jäävät tyhjinä rappeutumaan. Rakennustyöt kuluttavat runsaasti fossiilisia polttoaineita.

Perussyy ilmaston lämpenemiseen on ihmiskunnan raju kasvu. Yhdeksänkymmenen vuoden aikana maapallon väestömäärä on nelinkertaistunut. Jokaiselle lienee selvää, että maapallon ekosfääri ei kestä tällaista jatkuvaa kasvua.

Afrikan maat kärsivät ilmastomuutoksesta eniten, mutta se ei tunnu huolestuttavan paikallisia ihmisiä. Ennusteiden mukaan väestömäärä kaksinkertaistuu siellä kolmessakymmenessä vuodessa. Vastuunottaminen oman perheen koosta on nykyisin täysin mahdollista sielläkin, kunhan vain halua löytyy. Vai onko vastuu heidänkin hyvinvoinnista sittenkin pienen Suomen mateilla ja majoilla?

Matti Tiilikainen

Pirkkala

MT:n kaikki mielipidekirjoitukset

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Heinäluoma: "Suomalaisten mahdollisuus hyötyä Urpilaisen komissaarin tehtävästä on kiinni pitkälti siitä, miten itse näemme ja painotamme Afrikan maiden roolia omassa politiikassamme"

Suomen kansallisvarallisuudesta on lähes puolet rakennuksissa: Taloihin sitoutunut 500 miljardia euroa

YK:n tutkimusryhmä: Kestävä kehitys vaatii muutosta niin taloudessa kuin ruokajärjestelmissäkin – Suomessa tarvitaan muutoksia maankäyttöön