Mielipide

Visio tulevaisuuden työelämästä

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) kyseli puolueensa 120-vuotisjuhlassa, ”miksi ei seuraava tavoite voisi olla neljän päivän työviikko ja kuuden tunnin työpäivä?”

Marin osoitti johtajuutta. Johtajan ei pidä istua selkä menosuuntaan, vaan kasvot tulevaisuuteen. Lyhyt työaika ei toteudu lähivuosina, mutta on hyvä, että siitä keskustellaan. SDP:n Forssan vuoden 1903 puoluekokouksen ”utopistisista” tavoitteista kirkon ja valtion ero on enää tänä päivänä toteutumatta.

Työelämä on mennyt kiireiseksi. Jokaisen on ”juostava nopeammin, hypättävä korkeammalta ja sukellettava syvemmälle”. Väestötutkimuksen mukaan 2–3 prosenttia sairastaa vähintään viikoittain oireita aiheuttavaa työperäistä uupumusta. Neljännes kaikista kärsii sitä lievemmästä työuupumuksesta. (Akuutti 4.11.2018)

Lyhennettyjä työaikoja kokeiltiin Suomessa 1990-luvulla 30:ssa työpaikassa, joista vajaa puolet oli yksityisiä. Kokeilu tuotti huiman tuottavuusloikan. Muun muassa Nokian Renkaiden tuottavuus koheni 33 prosenttia ja putkiyhtiö KWH PIPE kasvatti tuottavuuttaan 42,2 prosenttia. (Taloussanomat 19.8.)

Kun digitalisaation ansiosta ammateista ja työpaikoista katoaa tulevaisuudessa eräiden arvioiden mukaan jopa 30 prosenttia, työajan lyhentäminen tarjoaisi töitä yhä useammille. Työajan lyhennys on kautta aikain kohdannut ideologista vastarintaa. Kun aikoinaan säädettiin laki kahdeksan tunnin työajasta ja vuosilomista pelättiin, etteivät rahat riitä ja tuottavuus laskee. Toisin on käynyt.

Työpäivän ja -viikon vastapainoksi voitaisiin eläkeikiä nostaa, sillä vähemmän rasitetut työntekijät pysyisivät terveinä ja työkykyisinä pidempään.

Taito Taskinen

Kuopio

Työajan lyhennys on kautta aikain kohdannut ideologista vastarintaa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Liikenneministeri Marin haluaa vähentää päästöjä maalla, merellä ja ilmassa – "ennakkoluulottomia toimia tarvitaan"

Komission käänsi kelkkansa kevytautoasiassa

Etelä- ja Länsi-Suomi hyötyvät ratahankkeista eniten