Mielipide

Sekoittaako UPM tietoisesti puukauppasopimuksen ja vahingonkorvauksen?

UPM ei tyydy hovioikeuden ratkaisuun puutavaran katkonta­kiistassa (MT 30.8.). Kiista koskee pirkanmaalaisen metsänomistajan leimikkoa, jossa kantorahatulo jäi alhaisen tukkisaannon vuoksi odotettua pienemmäksi.

UPM:n metsäjohtajan suorassa sitaatissa kerrotaan, että ”Hovioikeuden päätöksen perusteluista voitaisiin vetää se johtopäätös, että metsänomistajalle joudutaan korvaamaan puista tilastollisen keskiarvon mukaan” ja että ”Tällainen toimintatapa muuttaisi puukaupan tukki-kuitusuhteen keskimääräiseksi eikä metsänomistaja saisi hyötyä hyvästä metsänhoidosta”.

Todellisuudessa kyse on siitä, onko UPM noudattanut hakkuussa puukauppasopimusta ja puukaupan sopimus­ehtoja. Käräjäoikeuden mukaan oli, mutta hovioikeuden ratkaisun mukaan ei ollut.

Hovioikeuden mukaan UPM oli siis rikkonut sopimusta ja sopimusehtoja.

Sopimusrikkomuksen johdosta metsänomistajalle on syntynyt merkittävää taloudellista vahinkoa. Kyse oli siitä, että pienimmistä tukkirungoista ei välttämättä tehty tukkia lainkaan ja isompien tukkirunkojen tukkiosaa hyödynnettiin pahimmillaan vain 20 senttimetriin saakka.

Myyjän esittämä vahingonkorvaus perustui samanlaisissa leimikoissa UPM:n omaan aiemmissa hakkuissa tekemään runkojen keskimääräiseen katkontaan. Taloudellisen vahingon määrittämisessä hovioikeus katsoi metsänomistajan esittämän näytön ja todistelun riittäväksi.

Myyjä ei siis hakenut vahingonkorvausta mistään teoreettisesta tai maksimaalisesta tukkimäärästä vaan vain ”tilastollisen keskiarvon mukaan”, kuten UPM metsäjohtaja asian ilmaisi.

Kyse ei siis ole siitä, että puukauppa tai hakkuu perustuisi jotenkin keskimääräiseen katkontaan tai metsänomistajalle jouduttaisiin korvaamaan puista tilastollisen keskiarvon mukaan. Puukauppa ja hakkuu ovat perustuneet ja perustuvat tulevaisuudessakin täysin tehtyyn puukauppasopimukseen, sen ehtoihin sekä sopimuksen ja sen ehtojen noudattamiseen.

Mutta silloin, kun ostaja rikkoo sopimusta tai toimii vastoin sopimusehtoja, vahingonkorvauksen määrittelyssä voidaan ja tulee käyttää kaikkia mahdollisia apuvälineitä ja tietoja, joilla vahingon suuruus voidaan mahdollisimman luotettavasti määritellä ja saada selville.

Pauli Rintala

metsälinjan kenttäpäällikkö

MTK

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lukijalta: Puukauppakäräjät ovat yllättävän yleisiä – näin epäluottamusta ostajan ja myyjän välillä voitaisiin vähentää

Puu- kauppojen kauppa- kirjamallit remonttiin

UPM: Rauman paperikoneen suunniteltuun sulkemiseen vaikuttavat myös erityiset Suomi-tekijät