Mielipide

Onko työllisyysasteen nostolle järkiperusteet?

Työllisyysasteen nostosta on tullut nykyhallituksille lähes loitsun omainen hokema. Mutta onko asetetulle tavoitteelle olemassa järjellisiä perusteita, ja onko yrityksillä riittävät rahkeet sen toteuttamiseen?

Vuodesta 2010 suomalainen teollisuus on työllistänyt enemmän väkeä ulkomailla kuin kotimaassa. Samalla maamme on alkanut muistuttaa raaka-aineita ja puolivalmisteita huonolla katteella vievää maailmantalouden laita-aluetta.

Jopa kansalliset kruunun­jalokivet, kuten Fortum ja Neste, ovat sijoittaneet toimintoja lähemmäksi markkina-alueita. Pelkästään Venäjällä Fortumin leivissä on 3 000 henkilöä. Saksan Uniper-kaupan toteuduttua se työllistää maailmalla enemmän väkeä kuin Suomessa.

Työmarkkinoita ei voi enää verrata menneiden vuosikymmenien vakaisiin työmarkki­noihin, joissa suuret teollisuus­yritykset takasivat pysyvät työsuhteet isältä pojalle.

Nykyisistä palkansaajista yli puoli miljoonaa työskentelee epätyypillisessä työsuhteessa. Myös monet osa-aikaisista ja vuokratyötä tekevistä toimivat alityöllistettyinä.

Talouden vetureina toimivat telakat, sellutehtaat ja autojen kokoonpano alihankinta­verkostoineen panostavat automatisointiin ja robottien käyttöön.

Uuden teknologian kehittämisessä keskeisessä asemassa ovat ihmistyötä korvaavaa teknologiaa kehittävät yritykset. Sitä pidetään vahvimpana tulevaisuuden kilpailukeinona maassa, jonka työmarkkinoiden jäykkyys (yleissitovuus) estää kehitystä kilpailijamaihin nähden.

Eniten työpaikat lisääntyvät palvelualoilla. Suurimmat työllistämisvolyymit ovat naisvaltaisilla palvelualoilla, kuten vanhusten ja terveyden­hoidossa, sekä yrityspalveluissa, joiden ansiokehitys on jäänyt jälkeen vientivetoisten alojen vastaavasta.

Lisäksi soten uudistamiseen liittyvät vaikeudet vähentävät näiden alojen houkuttelevuutta.

Perinteinen pankkitoiminta, Posti ja valtion liikelaitokset supistavat henkilöstöään ja siirtyvät yhä laajemmin nettipalveluihin tai käyttävät alihankintaa. Näiden alojen yt-neuvottelut ovat arkipäivää.

Yrittäjyydestä yritetään uutta sateentekijää. Yksityis­yrittäjien määrä Suomessa on kasvanut kymmenessä vuodessa yli 30 prosenttia. Useimmat näistä 182 000 yrityksestä ovat syntyneet toimialoille, joiden kehitykseen vaikuttavat talouden näkymät ja muotivirtaukset.

Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan lähes puolella yksinyrittäjistä ansiot jäävät alle 2 000 euron kuukaudessa ja jopa 15 prosentilla alle 1 000 euron. Näille yrittäjille Sanna Marinin kaavailema lyhennetty työviikko olisi utopiaa. Joka neljäs tekee töitä yli 50 tuntia viikossa.

Paavo Kajander

Pori

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Komission käänsi kelkkansa kevytautoasiassa

Etelä- ja Länsi-Suomi hyötyvät ratahankkeista eniten

Liikenneministeri Marin kertoo tänään suurista raideliikennehankkeista