LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Mielipide

Pilaako lehmä todella ilmaston?

Punaisen lihan hiilijalanjäljestä ja vaikutuksesta ilmastoon ollaan kovasti huolestuneita. Tarkastelu, johon huoli perustuu, on tehty globaalin hiilitaseen avulla. Vuosittain uusiutuvan kasvuston sitomaa hiiltä ei kuitenkaan lasketa nieluksi. Tämä tarkastelutapa jättää orgaanisen hiilen kiertokulkuun liittyviä faktoja huomiotta.

Lehmä on kasvissyöjä, joka saa kaiken energiansa rehusta: nurmesta, heinästä ja viljasta, jota väkirehuna annetaan.

Vuodessa eläin tarvitsee tietyn määrän rehua. Tämä rehu on kasvatettava ja korjattava seuraavan kasvukauden aikana. Rehuun on sitoutunut sama hiilimäärä, minkä se edellisen vuoden aikana on syönyt. Itse asiassa enemmän, koska osa kasvien ilmasta ottaman hiilidioksidin mukana tulevasta hiilestä sitoutuu ja varastoituu myös juuristoon. Nurmi- ja heinäkasvit kasvatetaan tyypillisesti monivuotisina, jolloin juuristo on nielu.

Pohjoisissa olosuhteissamme hiilipäästöt jatkuvat ympäri vuoden, mutta sitoutuminen tapahtuu vain kasvukaudella. Tämä syklisyys on vähäisempää leudommissa olosuhteissa, joissa varastoitavan rehun määrä on pienempi. Vuositasolla lehmän nettopäästö hiiltä ilmakehään on nolla.

Metaani on hiilivety, joka hajoaa ilmakehässä. Hajoamisen lopputuotteet ovat hiilidioksidi ja vesihöyry. Ilmakehässä metaanin arvioidaan hajoavan täysin 8–10 vuodessa. Metaanin kautta tapahtuva hiilikierto kasvien käytettäväksi on siis hitaampi kuin suora hiilidioksidipäästö. Voidaan ajatella, että puolet vuoden metaanipäästöstä on kasvien käytettävissä vasta toisena kasvukautena. Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Lehmän ravinnonkäytön hyötysuhde on huono, jolloin lantaan sitoutuu huomattava osa lehmän syömän rehun sisältämästä hiilestä. Lannan käsittely lietelantana lisää lannasta vapautuvia metaanipäästöjä verrattuna aikaisempaan kuivan lannan käsittelyyn, jolloin varastoitu lanta kompostoitui.

Lietelannasta vapautuvan metaanin talteenotto ja käyttö energiana nopeuttaa sen kiertoa kasvillisuuden käytettäväksi.

Itse nautin, ja muutkin voivat nauttia, naudanlihapihvin silloin tällöin hyvällä omalla tunnolla ainakin ilmaston kannalta. Vaikka kaikki naudat ja muut märehtijät poistettaisiin, maailma ei pelastuisi.

Matti Hiltunen

Kotka

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tämä suomalainen terästehdas päästää enemmän kuin lentoliikenne ja melkein yhtä paljon kuin maatalous – vetyteknologian odotetaan nollaavan tuotannon päästöt

Saako viljelijä ikinä arvostusta?

Murskatusta rapsista ilmastopäästöjen kutistaja? Tutkimuksessa se laimensi lehmien metaaniröyhtäyksiä viidenneksen