LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Mielipide

Ruokajärjestelmät murroksessa – muutos edessä

Lihasta ja yksittäisten ruokalajien valinnoista on meuhkattu viime aikoina monilla tasoilla ja tahoilla. Olennaisempaa olisi kuitenkin keskustella koko ruokajärjestelmän muutostarpeesta.

Nyt kriisissä ovat ruoan riittävyys maapallolla, luonnonvarojen tuhoutuminen sekä yksipuolisen viljelyn haitat ympäristölle ja ilmastolle. Globaalisti ruokaa tuotetaan noin kymmenen kasvilajin tehoviljelyyn perustuvalla järjestelmällä ja markkinoilla, joilla tulot virtaavat alle kymmenen monikansallisen yrityksen tileille.

Viljelijät eivät saa kohtuullista palkkaa tuotteistaan juuri millään mantereella. Yli miljardi ihmistä kärsii nälästä tai aliravitsemuksesta. Saman verran on ylipainonsa kanssa kamppailevia kuluttajia. Nälkäisten ja janoisten määrä kasvaa koko ajan väestön pakkautuessa suurten kaupunkien ahtauteen.

Synteettisiin kemikaaleihin ja fossiiliseen öljyyn perustuvan tehoviljelyn seurauksena maapallon viljelymaasta on menetetty kolmasosa viimeisen 40 vuoden aikana.

Käyttöön jääneiden peltojen hiilimäärä hupenee koko ajan. Suomessa kivennäismaiden hiilestä katoaa 0,4 prosenttia vuodessa (220 kg/ha). Turvemailla päästöt ovat tonneja. Metsiä raivataan pelloiksi ja yksipuolisen viljelyn käyttöön lähes kaikkialla maailmassa.

Typpilannoitteiden ja kemikaalien valmistus, viljelyn koneistuminen sekä tuotteiden kuljettaminen tiloilla ja ruokaketjuissa ovat vieneet perustan elintarvikeomavaraisuudelta meillä ja muualla. Nyt virinnyttä eipäs–juupas -keskustelua lihasta ja sen syönnistä on turha rajoittaa, mutta puheiden innokkuutta on syytä ohjata koko ruokajärjestelmämme muutokseen.

Olennaista on saada kuluttajat ja päättäjät miettimään keinoja, joilla systeemitason virheet voidaan korjata. Ilman niitä ei yksittäisten tuotantotapojen viilaamisella tai valinnollamme ole suurta merkitystä luonnon hyvinvoinnille tai ilmaston muutokselle. Myös kansallisen huoltovarmuuden merkitys korostuu, kun ruokajärjestelmille välttämättömät luonnonvarat ehtyvät kaikkialla.

Uskon, että viljelijät ovat valmiita ilmastoviisaaseen viljelyyn, jos muutokseen tarvittava rahoitus löytyy elintarvikeketjuista ja tuotteiden loppukäyttäjiltä.

Kari Tiilikkala

professori emeritus

MTT/Luke

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Video: Matti Ylösmäen kehittämä ja rakentama maakaira ottaa näytteen metrin syvyydestä – näin se toimii!

Kaira nostaa pinnalle kaivattua tietoa – viiden vuoden päästä tiedetään, miten viljely muuttaa pellon hiilivarastoa

Vähentääkö ruokakaupan alennuslaputus oikeasti hävikkiä?