Mielipide

Maaseutuko on kaikkeen syyllinen?

Olen maaseudun kasvatti. Lähdin aikanaan isosta perheestä kaupunkiin omaa elämää rakentamaan. Taisivat sydän ja sympatia jäädä maalle.

Jo nuoruudessa metsissä mellakoi porukoita, jotka häiritsivät metsätöitä sitomalla itsensä metsäkoneisiin. Tuolloin laki ja lainvartijat poistivat häiriköt paikalta. Sitten seurasivat turkistuotantoon tehtävät iskut, jossa vapautuneet eläimet tekivät pahaa jälkeä vapaalle luonnollekin.

Nyt ilmaston lämpenemisellä on maalitettu yksi ryhmä ylitse muiden. Se on suomalainen maalla elinkeinoa harjoittava perhe. Perhe, joka asuttaa koko maata ja tuottaa puhdasta ruokaa kaikkien meidän pöytään.

Tämä syyllistäminen maapallon tuhoamisesta kohdistuu juuri maanviljelijään, lopulta koko perheeseen. Hurjaa on havaita, että eduskunnassakin näitä ääniä jo huudetaan.

Se alkoi metsänomistajiin kohdistuvalla painostamisella ja syyllistämisellä. Metsään ei saa hakata. Siis elinkeino, jolla omistaja hankkii verotettavaa tuloa itselle ja pitkälle ketjulle muita ihmisiä, pitäisi kuristaa. Vietin lapsuuden isossa hirsitalossa, joka on sitonut hiiltä monen sukupolven ajan. Nyt asun lämpimässä puutalossa.

Sitten hirttosilmukkaa on heitetty turpeen tuotannon kaulaan.

Seuraava syyllinen on lehmä. Se tuottaa kasvihuonekaasuja eläessään ja teurastettuna sen lihaa ei saa syödä. Runsas on marketin maitotuotehylly, ja sitä yleisö käyttää.

Sitten on vuorossa pelto. Sieltäkin vapautuu kasvihuonekaasuja. Miten on, jos verrattaisi moottoritiehen tai kaupungin katuun?

Hulluin uutinen oli Ylen nettisivuilla ”Kalastus pitäisi kieltää, koska kalallakin on tunteet. Ajattele jos koiraakin vedettäisi suussa olevalla koukulla.”

Viimeisin syyllistäminen oli lasten lukumäärä. ”Yksi lapsi vähemmän.”

Maaseutuperheissä on yleensä useampia lapsia. Havaintoni mukaan maalla kasvavat lapset ovat onnellisia, ja virikkeitä on ympärillä runsaasti. Kotieläimetkin tulevat tutuiksi, ja useista vasikoista, lampaista possuista tulee lemmikkejä omalla tavallaan.

”Yksi lapsi vähemmän” -teoria lähestyy jo Kiinan politiikkaa. Tutkijan olisi syytä lukea historiaa tällaisesta väestöpolitiikasta.

Heimo Verronen

Kokkola

Lue lisää