Mielipide

Soijaa kaukaa vai lihaa läheltä?

Eräät piirit vaativat suomalaisen maanviljelyksen alasajoa. Pääasiassa samat piirit vaativat lihan syönnin lopettamista ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Mahtavatko olla selvillä, mitä vaatimustensa toteutuminen merkitsisi?

Vaihtoehto kotimaiselle tuotannolle on muun muassa, että tuodaan teholannoitettua ja tehomyrkyillä suojattuja lentokurkkuja ja -tomaatteja Espanjasta, tehokkaissa metaanireaktoreissa viljeltyä riisiä Kiinasta, sademetsiin raivatuilla pelloilla viljeltyä soijaa Kaakkois-Aasiasta.

Lihan syöminenkään ei lopu ainakaan heti.

Kotimaisen naudan sijasta tuodaan Brasiliasta tai Argentiinasta sademetsiä kaskeamalla saaduilla laitumilla kasvatettua nautaa tai lammasta Uudesta-Seelannista. Kuljetus maailman toiselta puolelta vaatii energiaa, tuodaan sitten laivalla tai lentokoneella. Junalla tuskin pääsee ainakaan Atlantin takaa.

Mutta emmehän edes tarvitse nautaa. Nyhtökaura korvaa lihan ja kauramaito lehmästä lirutetun, mutta kauraahan ei enää viljellä Suomessa. Onneksi vielä riittää sademetsiä, joihin voidaan raivata kaurahalmeita.

Pelkästään sademetsien tuhoaminen ei pahenna tilannetta. Intiassa ovat miljoonat ihmiset vaarassa savusumun vuoksi. Sen pääasiallinen lähde ovat pellot, joilla poltetaan vanhan sadon jäänteet ennen uuden viljan kylvämistä.

Suomalaiset viljelijät voisivat vihjaista, että esimerkiksi oljet voidaan kyntää sellaisenaan maan sisään uuden sadon ravinteiksi. Suomessa siitä on kuulemani mukaan hyviä kokemuksia.

Kannattaa ehkä muistaa vanha totuus: ”Jos kumarrat yhdelle, pyllistät toiselle.”

Mietittäessä keinoja ilmaston ja yleensäkin luonnon suojelemiseksi on syytä miettiä niiden kokonaisvaikutukset. Muuten saatetaan vain pahentaa tilannetta.

Juha Nikulainen

Mänttä

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomen joet kuljettavat Itämereen hiiltä kiihtyvällä vauhdilla

Ilmastorahasto mahdollistamaan investointeja

Maanviljelijät ja maidon­tuottajat kunniapaikalleen