Mielipide

Tuulivoiman haitallinen hiilijalanjälki

Vapon julkistamat suunnitelmat mittavasta tuulivoiman rakentamisesta ja Metsähallituksen Suomen luonnon myynti ulkomaalaisille tuulifirmoille ilmaston muutoksen nimissä ovat huonoa valtion yhtiöiden ilmastopolitiikkaa.

Vapo on pilannut soita ja vesistöjä, nyt voi olla vuorossa ennen kokematon maisemien pilaaminen. Sen sijaan, että vastuullisesti ja edullisesti saatettaisiin turvekäytöstä poistuneet ja poistuvat suoalueet puun kasvatukselle sopivaan kuntoon ja hiilinieluiksi, niin suunnitellaankin suurinvestointeja epävarmaan ja ailahtelevaan sähkön tuotantoon.

Myös Metsähallitus toimii vastuuttomasti. Kun sen avohakkuita kritisoidaan, ei pidä unohtaa myöskään hiilinielujen vähenemistä tuulivoimaloiden rakennuspaikoilla.

Yleisesti tunnettujen tuuli­voimaloiden haittojen lisäksi niiden pienen sähkön tuotannon (30 prosenttia nimellistehosta) aikaansaamiseksi tarvitaan erittäin suuria määriä fossiilista energiaa voimaloiden valmistuksessa, pystytyksessä ja kuljetuksissa. Betonin, teräksen ja lujitemuovin hiilijalanjälki ei tule neutraaliksi tuulivoimalan elinkaaren aikana.

Jokaisessa tuulimyllyssä on säännöllisesti vaihdettavaa öljyä ja voiteluaineita noin 3 000 litraa. Lisäksi tuulivoimalan turbiinissa on noin 150 litraa vesi-glykoli-seosta jäähdytysaineena. Puhtaan glykolin tappava annos ihmiselle on 50 millilitraa.

Tuulivoimalassa on 200–300 metrin laparakenteita, mikä tarkoittaa 30–50 tonnia lujitemuovia, siinä hartsin osuus on 15–20 tonnia. Hartsin valmistamiseen tarvitaan öljyä. Näiden kertamuovisten komposiittijätteiden romuttamista ja kierrätystä ei ole vielä pystytty ratkaisemaan. Suomen ainoa ongelmajätelaitoskaan ei voi ottaa vastaan lapoja.

Suomen tuulivoimayhdistys on ilmoittanut, että lavoista voidaan tehdä taide-esineitä. Aikanaan tuulivoimaloiden suuren mittakaavan romutus tulee vaatimaan fossiilisen energian käyttöä. Tuulivoima ei näytä olevankaan uusiutuvaa energiaa ja kestävää kehitystä.

Tuulivoimaa koskevat vanhentuneet lait ja määräykset olisi kiireellisesti uusittava vastaamaan nykytilaa, koska myllyjen koko on kasvamassa 300 metrin korkeiksi 10 mega­watin jättirakennelmiksi. Kun ympäristölupa, jossa määritellään myös hiilijalanjälki, saadaan pakolliseksi, niin totuus tuulivoimasta paljastuu.

Hannu Heinonen

Luhanka

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kysely: Suomalaiset haluavat lisää aurinko- ja tuulivoimaa – turvetta vastustetaan ydinvoimaa enemmän

Metsähallitus: Lennokit ja paikantimet voivat houkuttaa metsästäjiä laittomuuksiin

Ympäristöministeri Mikkonen: "Jatkuva kasvatus tarjoaa paremmat eväät"