Mielipide

Kuitupuun tuottaminen tappiollista

Vallitseva metsänhoito-oppi ohjaa metsänomistajat tuottamaan kuitu- ja tukkipuuta. Tavoitteena on turvata sahoille tarpeeksi tukkipuuta ja selluteollisuudelle kuidun raaka- ainetta.

Tavoite on kansantaloudellisesti järkevä. Puunjalostus­teollisuus on edelleen maamme ulkomaanviennin kivijalka ja hyvinvointimme perusta.

Metsänomistajan kannalta vallitseva tilanne on kuitenkin kestämätön. Merkittävä osa tuotannosta on tappiollista, koska kuitupuun kasvattamiseen käytettävät tuotantopanokset ovat suuremmat kuin puun myyntihinta.

Alalla on kolme pääasiallista toimijaa, jotka määrittävät kuitupuun hintatason. Metsänomistajat ja heidän edunvalvojansa ovat hartaasti odottaneet muutosta tilanteeseen.

On odotettu jalostuskapasiteetin lisäyksen johtavan raaka- aineen lisäkysynnän myötä hinnannousuun tai suhdannevaihtelun tuovan helpotusta puuntuottajan ahdinkoon. Näin ei ole käynyt.

Puumarkkinoiden toimintaa ovat tutkineet myös kilpailuviranomaiset. Kartellitutkintakaan ei tuonut muutosta itse ongelmaan – kuitupuun alhaiseen kantohintaan.

Raaka-aineen osuus sellu- tai paperitonnin hinnasta on vähäinen. Teollisuus ei menettäisi lopputuotemarkkinoita, vaikka se maksaisi kuitupuusta tuottajalle asiallisen korvauksen – sellaisen, että kuitupuun kasvattaminen olisi taloudellisesti järkevää. Nyt se ei sitä ole.

Puunmyyjän neuvottelu­voima keskittyneessä markkina­tilanteessa on olematon. Jos olet kuitupuut kasvattanut, ainoa vaihtoehto päästä niistä eroon on myydä ne polku­hinnalla tappiota tehden.

Hyödyn ovat korjanneet puunjalostusyhtiöiden suureksi osaksi ulkomaiset omistajat ja yhtiöiden ylin johto. Teollisuuden taholta metsänomistajille lausutaan juhlapuheissa kauniit kiitokset tehdystä työstä, mutta kuinka pitkään pelkkä kiitos kannustaa?

Metsätalouden neuvonta­organisaatiot on valjastettu ohjaamaan puunkasvatusta teollisuuden intressien mukaan. Viralliset ohjeet vaativat metsänomistajia tekemään uudistustyöt omalta kannaltaan taloudellisesti epätarkoituksenmukaisella tavalla.

Uuden metsän kustannukset jäävät metsänomistajan kontolle. Maamme köyhimpien alueiden ihmisillä maksatetaan vauraampien alueiden ja ihmisten hyvinvointia.

Metsänomistajien edun­valvonta on nukahtanut ja metsäteollisuus sahaa omaa oksaansa. Sen raaka-ainelähteet ehtyvät, koska metsänhoito vääjäämättä kannattamattomana vähenee ja samalla kutistuu myös metsiemme hiilinielu.

On järkevämpää keskittää tuotantopanokset tukin kasvatukseen ja unohtaa kokonaan kuitupuun tuotanto. Onneksi nykyinen metsälaki antaa tähän mahdollisuuden.

Sulo Eskelinen

Koli

Raaka-aineen osuus sellu- tai paperitonnin hinnasta on vähäinen.

Lue lisää