Mielipide

Maaseutuelinkeinojen edunvalvonta muutospaineissa

MTK:n keskeinen tehtävä on maatalouselinkeinoihin liitty­vien poliittisten ja taloudellisten riskien hallinta. Miten poliittisen kentän nopea muutos vaikuttaa järjestön edunvalvontaan?

MTK:lla ei perinteisesti ole ollut pulaa toimialaa ymmärtävistä kansanedustajista edunvalvonnan vaikutuskanavina.

Varsinkin keskusta on aikaisemmin onnistunut tuomaan runsaasti viljelijätaustaisia ihmisiä eduskuntaan sekä kouluttanut näitä kattavasti. Tämä on mahdollistanut myös järjestölle luontevan parlamentaarisen kumppanin, jonka toiminta on ollut ennakoitavaa, johdonmukaista ja perustunut parhaimmillaan vuosikymmenien kokemukseen eduskuntatyöstä.

Nykyisessä eduskunnassa huomaamme keskustan suku­polvenvaihdoksen lisäksi muutoksen maa- ja metsätalous­tuottajataustaisten poliitikkojen määrässä: Sipilän hallituksen aikana viljelijät olivat 16 edusta­jallaan kohtalaisen hyvin edustettuina. Viime vuonna aloittaneeseen eduskunnassa heitä on kymmenen.

Tämä tarkoittaa yli kolman­neksen pudotusta MTK:n edunvalvonnan kannalta relevanteissa kansanedustajissa. Koska erityisesti keskustassa MTK:lle läheisten toimialojen ammattihenkilöiden määrä on vähentynyt sekä absoluuttisesti että suhteessa toimialan kokoon, pitäisikö tämä huomioida edunvalvonnassa?

Haasteena näyttää olevan maaseutuelinkeinoille omistautuneiden vahvojen ja meritoituneiden poliitikkojen vähäisyys. Keskusta kamppailee kannatuksesta muiden yleispuolueiden kanssa – jättäen samalla maatalouselinkeinoja uhkaavat poliittiset riskit kentälle virumaan.

Puheenjohtaja Kulmunin haastattelu ei ainakaan vähentänyt tätä pelkoa – hän ei maininnut maatalouden perustuotantoa sanallakaan (HS 27.12.).

MTK:n asialle omistautuneita poliitikkoja on vähän, ja he ovat edun­valvonnan kannalta vähemmän strategisissa paikoissa.

Vaikka pidän keskustan poliittista strategiaa muun muassa viljelijöiden kannalta heikkona, en kuitenkaan jäisi murehtimaan asiaa loputtomasti. Olennaista on, että MTK murtautuu taustaroolistaan itsenäisemmäksi, aktiivisemmaksi ja näkyvämmäksi toimijaksi, joka on vähemmän riippuvainen puolueiden muuttuvasta asemoinnista ja kannatuksesta.

Vaalirahoituksen osalta kannustaisin tutkimaan vaalipiireittäin viime vaaleissa juuri ja juuri läpimenorajan alle jääneitä ehdokkaita ja kohdistamaan tuen heille. Näin saadaan suurempi suhteellinen hyöty ja eduskuntaan lisää toimialaa tuntevia poliitikkoja.

Kaapo M. Seppälä

Pertteli

Turpeelle on avautumassa suuri määrä uusia vienti­tuotteita.

Lue lisää