Metsäkeskustelun pitää perustua faktoihin - Lukijalta - Maaseudun Tulevaisuus
Mielipide

Metsäkeskustelun pitää perustua faktoihin

Suomessa kasvavat metsät keski­määrin 2,5 miljardia kuutiometriä vuodessa. Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1960, eli hiilinielun kasvattamisessa olemme onnistuneet erinomaisesti. Olemme tehneet jotain oikein.

Julkisessa keskustelussa nostetaan usein esiin jättimäiset hakkuuaukot. Keskikooltaan ovat aukot kuitenkin vain 1,3 hehtaaria, valtaosa aukoista on selvästi sitä pienempiä.

Suomalainen metsänhoito perustuu maaston ja kasvuolot huomioon ottavaan pienipiirteiseen metsän käsittelyyn. Metsä ja siitä riippuvat eliöt ja kasvit eivät tuhoudu, vaan niille jää tilaa voida hyvin.

Lainsäädäntö mahdollistaa nyt niin sanotun jatkuvan kasvatuksen, jossa kasvavasta metsästä poistetaan suurimmat tai muuten halutut puut, jäljelle jäävät jatkavat kasvuaan. Joukko äänekästä yleisöä ja jotkut asiantuntijatkin puolustavat periaatteen sopivan jopa metsänhoidon valtavirraksi.

Tutkimustulokset osoittavat kiistattomasti taimiston kasvun olevan päätehakkuumetsissä ylivertaista jatkuvan kasvatuksen metsiin verrattuna. Taimen hitaampi kasvu ensimmäisinä vuosina johtuu kilpailusta elin­tilasta sekä taistelusta ravinnosta pintakasvuston kanssa, ellei maanpintaa rikota ja taimea istuteta näin avattuun maahan.

Puustolla alkaa olla merkitystä hiiltä sitovana vasta reilun kahden metrin korkuisena. Voitamme lähes kymmenen vuotta uudistamalla metsää nykyaikaisilla, tutkimustietoon perustuvilla menetelmillä.

Viime aikoina on keskusteltu hakkuumäärien vähentämisestä 20 miljoonalla kuutiolla, mikä tarkoittaa noin neljänneksen supistusta nykyisestä.

Se tarkoittaa keskimäärin noin 200 euron tuoton vähennystä metsähehtaarilta ja kansan­taloudessa noin neljän miljardin euron menetystä.

Millä tämä korvataan? Mistä löydämme vastaavan määrän tuottoja vanhuksista, lapsista, perheistä ja infrastruktuurista huolehtimiseen?

Olisiko jo aika siirtyä asiantuntijoiden kuulemiseen ja tutkimustietoon perustuvien faktojen käyttämiseen keskustelussa ja päätöksenteossa?

Vai haluammeko päätyä tilanteeseen, joka vallitsee esimerkiksi Kanadassa? Siellä metsien kyky sitoa hiiltä on mitätöntä, ja palot tuhoavat metsiä Suomeen verrattuna huomattavasti enemmän.

Voimme lieventää ilmasto­ahdistusta ja lisätä ihmisten uskoa hyvästä huomisesta hyväksymällä tosiasioihin perustuvia käytäntöjä.

Esko Ryhänen

Iisalmi

Lue lisää

Onko jatkuva kasvatus luonnonmukaista?

Kiitos Sinulle, Erkki Lähde!

Professorikopla tunnusti syntinsä

Jatkuva kasvatus ei kehitä puuainesta