Mielipide

Asutuksen tiivistäminen tulee kaikille kalliiksi

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on ollut jo vuosia mantra, jota toistetaan aina, kun yhdyskuntarakenteesta puhutaan. Perusteena käytetään keskittämisestä syntyvää tehokkuutta ja joukkoliikenteen käytöstä saatavaa ympäristöhyötyä.

Suurten keskusten jatkuvaa kasvua tulkitaan ihmisten haluksi muuttaa suuriin keskuksiin. Asumista ohjataan keskuksiin.

Muuttoliike keskuksiin on käytännössä muuttoa työn perässä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Suurten keskusten vetovoima on monille toimeentulon sanelema pakkoratkaisu, joka toteutetaan ilman alkuperäistä omaa halua ja pitää sisällään kipeitä uhrauksia. Ikääntyneempi väestö muuttaa taajamiin palvelujen perässä.

Turun yliopiston tutkijan Tuomas Kuhmosen johdolla tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin 18–30-vuotiaiden toiveasumispaikkaa. Suosituin oli taajamien läheinen maaseutu. Syvä maaseutu oli harvojen unelma, mutta kuitenkin hieman suositumpi kuin siellä kasvaneiden vastaajien osuus kyselyssä.

Vastaavasti suuret keskukset olivat vähemmällä osuudella kuin siellä asuvien osuus. Korkeasti koulutettujen osuus kyselyssä oli hieman suurempi kuin heidän osuutensa samanikäisestä väestöstä.

Aalto-yliopiston teettämässä tutkimuksessa erilaisissa ympäristöissä asuvien hiilijalanjäljestä maaseudulta taajamaan töihin ajavan jälki olikin pienempi kuin taajamassa asuvan lyhyemmällä työmatkalla liikkuvan.

Ero johtui pääasiassa erilaisesta vapaa-ajan käytöstä, lähinnä keskuksissa asuvien suuresta pitkien ulkomaan- ja kesämökkimatkojen määrästä.

Näitä tuloksia voidaan tulkita niin, että unelmien asuinpaikka, maaseudulla, lähellä kaupunkien palveluja, vaikuttaa siellä asuvilla niin, että asumisympäristöstä saatava luontokokemus ja arkielämän sisältö tekevät toistuvat etelänmatkat tai kesäkauden mökkireissut tarpeettomiksi.

Jo kauan on tiedetty, että vanhat puut ihmisen elinympäristössä vähentävät ihmisten stressiä ja niiden näkyminen sairaalahuoneen ikkunasta nopeuttaa toipumista. Seuraavaksi olisi hyvä tutkia ihmisten sairastavuutta erilaisissa asumisympäristöissä.

Asumisen vapaus on entistä paremmin perusteltavissa nyt ja tulevaisuudessa erityisesti siksi, että työn tekeminen on melkoisessa kehitysvaiheessa. Kasvava osuus työstä on ilman paikkasidonnaisuutta.

Yhä suurempi osa työstä voidaan tehdä etätyönä, kunhan nettiyhteydet toimivat. Teollinen tuotanto ja muu materiaalin käsittelyyn liittyvä on asia erikseen.

Nyt kuitenkin on kesästä alkaen nostettu keskustelua asuntojen arvon alenemisesta kasvavien taajamien ulkopuolella hyvin kyseenalaisin perusteluin.

Kesällä esimerkkinä Ylen tv-uutisissa esimerkkinä oli jopa Vantaalla oleva vanhempi omakotitalo, joka monille olisi unelma-asumispaikka taloremontin jälkeen.

Vakuusarvojen alenemisella uhkaava keskustelu voi saada joitakin myyntiä harkitsevia nopeuttamaan päätöstään. Tällaisena heikon kysynnän ja pankkien kovenevien vakuusvaatimusten aikana lisääntyvä tarjonta takuuvarmasti laskee hintoja. Kun sama ratkaisu tuo lisäkysyntää taajama-alueelle, se vastaavasti nostaa hintatasoa siellä.

Hallituksen yhdyskuntapolitiikka Tampereen, Espoon ja Helsingin kannattamattomine miljardiluokan raideinvestointeineen on kansalaisen kannalta härski varallisuuden siirto.

Heikentämällä asumisen edellytyksiä ydintaajamien ulkopuolella lisätään ”pakkomuuttoa” kasvukeskuksiin. Kansalainen velkaantuu, mutta rakennusliikkeet vaurastuvat.

Yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä on luoda jäsenilleen hyvän elämän edellytykset ja siinä katsannossa asumisen vapaus on iso asia. Suomeen tarvitaan uusi hallitus monesta syystä ja yhdyskuntapolitiikka taitaa olla niistä tärkein.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Muovi ei ole ongelma, vaan ihmiset

Maaseutu ja sen puolustaminen kaupunkilaispojan silmin

Jalostusmaksu korjaisi elintarvikealan väärinkäytökset